Väestön liian vähäinen liikkuminen on yksi yhteiskuntamme merkittävimpiä haasteita, joka vaikuttaa lähes kaikkialle yhteiskuntaan ja aiheuttaa yhteiskunnalle vähintään reilun kolmen miljardin euron vuosittaiset kustannukset.
Liikkumattomuushaasteen taklaamiseksi valtion liikuntaneuvosto pitää tärkeänä, että tuleva hallitusohjelma sisältää liikkumista ja liikuntaa edistäviä toimenpiteitä eri hallinnonaloilla. Liikuntaneuvoston hallitusohjelmaesityksillä edistetään koko väestön arkiliikkumista ja liikunnan harrastamista sekä urheilua.
Lapsista vain noin kolmannes ja aikuisista noin neljännes täyttää liikkumissuosituksen. Ikääntyneistä ja toimintarajoitteista henkilöistä vielä tätäkin harvempi. Lasten ja nuorten liikkuminen ei ole palannut koronaa edeltäneelle tasolle. Lapsista ja nuorista noin 40 prosentilla fyysisen toimintakyky on jo tasolla, joka voi haitata arjessa selviämistä.
Liikunta edistää terveyttä, oppimista, työkykyä, osallisuutta ja kotoutumista sekä vähentää työstä poissaoloja ja terveydenhoidon tarvetta. Liikunta ylläpitää ikääntyvän toimintakykyä ja vähentää palvelutarvetta. Liikkuminen edistää ja hoitaa myös mielenterveyttä. Liikkuminen päästöttömillä, fyysisesti aktiivisilla kulkutavoilla edistää hiilineutraaliustavoitteeseen pääsyä.
Väestön liian vähäisen liikkumisen vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle ovat vähintään reilut 3 miljardia euroa. Väestön liikkumisen edistäminen on keino hakea julkiseen talouteen merkittäviä säästöjä, kuten vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.
Liikkumisen määrä on vähentynyt erityisesti siksi, että arjessa liikutaan yhä vähemmän. Arkiliikkumiseen vaikutetaan eri hallinnonalojen toimilla, kuten kasvatus- ja koulutus-, ympäristö-, rakentamis-, liikenne- ja liikuntapolitiikalla.
”Liikkumattomuuden ongelmaa ei ratkaista vain opetus- ja kulttuuriministeriön toimin tai vain liikuntajärjestöjen voimin. Jotta ihmiset saadaan liikkumaan enemmän arjessa, tarvitaan mukaan kaikki hallinnonalat”, toteaa valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.
”Päätimme valtion liikuntaneuvostossa tehdä yhdessä konkreettisia kirjausehdotuksia seuraavaan hallitusohjelmaan kaikille hallinnonaloille. Ajatuksemme on, että nämä voisivat olla sellaisenaan kirjattavissa seuraavan hallitusohjelmaan”, toteaa Arhinmäki.
Valtion liikuntaneuvoston hallitusohjelmaesitykset on laadittu ja hyväksytty yksimielisesti liikuntaneuvostossa yhdessä liikuntaneuvostossa edustettujen puolueiden toimesta. ”Haluamme, että näitä kirjauksia edistetään riippumatta, mitkä puolueet ovat muodostamassa hallitusta eduskuntavaalien jälkeen”, korostaa Arhinmäki.
Valtion liikuntaneuvoston hallitusohjelmaesitykset 2023:
Lue hallitusohjelmaesitykset perusteluineen sekä investointitarpeet:
www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Valtion-liikuntaneuvoston-hallitusohjelmaesitykset-2023.pdf
Valtion liikuntaneuvosto
Paavo Arhinmäki, puheenjohtaja (vas.)
Pasi Kivisaari, varapuheenjohtaja (kesk.)
Marko Asell, varapuheenjohtaja (sd.)
Ritva Elomaa, jäsen (ps.)
Saara Karkulahti, jäsen (kesk.)
Timo Heinonen, jäsen (kok.)
Arttu-Petteri Klami, jäsen (ps.)
Ismo Läntinen, jäsen (ps.)
Sari Multala, jäsen (kok.)
Tuija Pohjola, jäsen (sd.)
Elina Sillanpää, jäsen (vihr.)
Joakim Strand, jäsen (r.)
Lisätietoja:
Paavo Arhinmäki, puheenjohtaja, valtion liikuntaneuvosto, [email protected]
Minttu Korsberg, pääsihteeri, valtion liikuntaneuvosto, [email protected], puh. 029 533 0018
Valtion liikuntaneuvoston hallitusohjelmaesitykset 2023.pdf
Koko: 1,63 MB Tyyppi: pdfValtion liikuntaneuvoston hallitusohjelmaesitykset 2023.pdf
Koko: 1,63 MB Tyyppi: pdfValtion liikuntaneuvosto on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka arvioi valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella, tekee aloitteita ja esityksiä liikunnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja liikuntamäärärahojen käytöstä. Valtioneuvosto asettaa liikuntaneuvoston eduskunnan toimikaudeksi. Lisätietoa: www.liikuntaneuvosto.fi/
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1