Koronapandemian myötä erityisesti etätulkkauspalveluiden kysyntä on lisääntymässä, arvioi Diakin tulkkauksen yliopettaja Gun-Viol Vik, joka on tehnyt yhdessä Humanistisen ammattikorkeakoulun Päivi Rainòn kanssa selvitystä tulkkauksen tulevaisuudennäkymistä (Tulkkausalan tulevaisuudennäkymät, Humak, ilmestyy syksyllä 2020). Koronapandemian aikana Kela on antanut tulkkauspalveluiden tuottajille mahdollisuuden tarjota tulkkausta myös etänä.
Vik arvelee, että tämä käytäntö tulee vaikuttamaan tulkkauspalveluiden toteuttamiseen myös koronapandemian jälkeen.
– On tulkkaustilanteita, jotka ehdottomasti hoituvat parhaiten niin, että kaikki osapuolet ovat samassa paikassa. Etätulkkauksen yleistyminen niissä tilanteissa, jotka hoituvat sujuvasti etänä, voi kuitenkin myös lisätä tulkkauspalveluiden kysyntää palvelun joustavuuden vuoksi.
Kelan mukaan vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden käyttö on yli kaksinkertaistunut vuosien 2011 ja 2019 välillä. Vaikka yksittäisten käyttäjien määrä ei ole suuresti kasvanut, käytetään tulkkauspalvelua aiempaa enemmän. Erityisesti palvelun käyttö on lisääntynyt puhevammaisten parissa.
Tulkkaus- ja etätulkkauspalveluiden käytön lisääntyessä huomio kiinnittyy niiden laatuun, muistuttaa Diakin tulkkausalan koulutuspäällikkö Raija Roslöf.
– Mitä enemmän tulkkauspalvelulla on käyttäjiä, sitä paremmin sen tulee huomioida asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Näin varmistetaan, että asiakas saa sellaista palvelua mitä haluaa ja että tulkkaus palvelee tarvettaan.
Roslöf huomauttaa, että vaikka erinäisiä sähköisiä apuvälineitä on yhä enemmän tarjolla, silti tulkkauspalveluiden kysyntä on kasvanut. Taustalla on usein tarve saada palvelua omalla äidinkielellä.
Sähköiset apuvälineet ja järjestelmät toimivat kirjoitetun suomen kielen pohjalta. Kuulovammaiset ja viittomakieliset henkilöt haluavat kuitenkin usein käyttää omaa äidinkieltään, viittomakieltä.
– Tulkkauspalvelu on tapa osallistua yhdenvertaisesti keskusteluun ilman, että tarvitsee käyttää itselle vierasta kieltä, puhuttua tekstimuotoista suomen kieltä, Roslöf summaa.
Diak kouluttaa asioimis-, viittomakielen ja puhevammaisten tulkkeja. Raija Roslöfin mukaan Diakin koulutuksissa yksilölliset tarpeet ja tulkkauspalvelun joustavuus huomioidaan.
– Meiltä valmistuvat tulkit pyrkivät huomioimaan asiakkaan tarpeet yksilöllisesti ja ihmisläheisesti. Laadun lisäksi haluamme varmistaa, että meiltä valmistuvilla tulkeilla on mahdollisimman hyvät työelämätaidot, mihin kuuluu myös Kelan tulkkauspalvelujärjestelmän tuntemus.
Roslöfin mukaan tulkkauspalvelujen siirtyminen kunnilta Kelalle vuonna 2011 on kaventanut epätasa-arvoa tulkkauspalvelujen saatavuudessa.
– Kelan tilasto osoittaa, että edelleen on paljon ihmisiä, jotka voisivat potentiaalisesti hyötyä tulkkauspalvelusta ja siksi sen tunnetuksi tekeminen entisestään on yhteinen tehtävä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) kouluttaa asiantuntijoita sosiaali-, terveys-, kirkon ja tulkkauksen aloille. Se osallistuu koulutusalojensa alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen mm. hanketoimintansa kautta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1