Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Ystävyyden puistossa tutkitaan lahopuulla eläviä uhanalaisia lajeja

Ystävyyden puistossa tutkitaan lahopuulla eläviä uhanalaisia lajeja

Julkaistu: 04.12.2008 klo 09:46
Julkaisija:

Kainuun vanhoissa metsissä esiintyy vielä sellaisia uhanalaisia hyönteislajeja, jotka ovat Etelä-Suomessa taantuneet ja jopa alueellisesti hävinneet. Runsas ja monipuolinen kuollut puuaines, lahopuusto, turvaa monen uhanalaisen hyönteis- ja sienilajin esiintymistä.

Kainuun vanhoissa metsissä esiintyy vielä sellaisia uhanalaisia hyönteislajeja, jotka ovat Etelä-Suomessa taantuneet ja jopa alueellisesti hävinneet. Runsas ja monipuolinen kuollut puuaines, lahopuusto, turvaa monen uhanalaisen hyönteis- ja sienilajin esiintymistä. Esiintymiseen vaikuttaa myös ympäröivän metsämaiseman laatu, eli se miten lähellä on lajille soveliaita elinympäristölaikkuja ja kuinka suuria nämä laikut ovat. Pirstoutuneessa metsämaisemassa lajilla on pitkä matka sopivien elinympäristöjen välillä ja käytettävissä olevat laikut ovat pienialaisia.

Kainuussa runsaslahopuustoisten metsien pirstoutuminen on tapahtunut vasta viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana, ja monet uhanalaiset lahopuilla elävät lajit ovat selvinneet paremmin kuin Etelä-Suomessa. Kuitenkin verrattaessa Venäjän Karjalan laaja-alaisempiin vanhan metsän alueisiin silmiinpistävää on tiettyjen lajien voimakas taantuminen. Esimerkiksi erittäin uhanalaista kovakuoriaista, korpikolvaa, tavataan Kainuussa vain parhaimmissa vanhoissa korpimetsissä. Venäjän Karjalassa laji on vielä varsin yleinen käsittelemättömissä kuusimetsissä.

Toinen seuraus metsien pirstoutumisesta ja lahopuuston vähäisyydestä talousmetsissä on ravintoketjujen katkeaminen. Esimerkiksi korukeräpallokas on erittäin uhanalainen vanhojen metsien kovakuoriainen, vaikka se elää talousmetsissäkin yleisenä esiintyvällä limasienilajilla. Korukeräpallokkaan esiintymistä talousmetsissä rajoittaa isäntälimasienen alhainen tiheys sekä mahdollisesti myös kuivempi pienilmasto ja järeiden haapojen puuttuminen.

Aiheesta on tänä vuonna valmistunut kaksi tieteellistä artikkelia yhteistyössä Kainuun ympäristökeskuksen Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoiden kanssa. Ensimmäinen artikkeli on julkaistu kansainvälisessä tieteellisessä Oikos-sarjassa. Toinen käsikirjoitus on tällä hetkellä arvioitavana. Mervi Laaksonen tekee Ystävyyden puiston tutkimuskeskuksessa Kuhmossa väitöskirjaansa kuusivaltaisissa metsissä esiintyvästä uhanalaisesta lajistosta. Hänen työtään ohjaa professori Ilkka Hanski Helsingin yliopiston Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmästä.

Lisätietoja

Tutkija Mervi Laaksonen, Kainuun ympäristökeskuksen Ystävyyden puiston tutkimuskeskus, puh. 050 336 8400

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs