Suomalaiset ympäristöjärjestöt ovat julkaisseet esityksensä siitä, miltä vuoden 2013 jälkeisen maataloustukijärjestelmän tulisi näyttää. Järjestöjen mielestä tuet on suunnattava ympäristölle hyödyllisten toimien tukemiseen.
Järjestöt vaativat, että tuet ja toimenpiteet kohdennetaan tehokkaasti. Näin eniten ympäristöongelmia aiheuttavien peltolohkojen ja alueiden aiheuttamat ympäristöongelmat saadaan ratkaistua. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi eroosioherkät alueet sekä vettyneet ja toistuvasti tulvan alle jäävät peltolohkot. Nämä alueet tulisi saattaa tukien ja toimien piiriin viipymättä. Soiden raivaus pelloiksi tulee kieltää kasvihuonekaasupäästöjen takia.
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä. Maatalouden tukia tulisi kohdentaa entistä paremmin alueille, joilla on erityisiä luontoarvoja, uhanalaisia luontotyyppejä ja uhalaisia lajeja.
EU:n nykyinen maatalouspolitiikka kuluttaa kolmanneksen EU:n budjetista. Politiikka aiheuttaa osin merkittäviä ja kalliita ympäristöongelmia, kuten ilmastonmuutoksen kiihtymistä, luonnon monimuotoisuuden vähenemistä sekä maaperän ja vesistöjen tilan heikentymistä.
"Esimerkiksi kotieläintilojen alueellinen keskittyminen ja suurentuminen on johtanut pistemäisen ravinnekuorman kasvuun vesistöissä", sanoo vesiensuojeluasiantuntija Hannele Ahponen Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Rahoitusta tulisi nyt kohdentaa yhteiskuntaa hyödyttäviin luonnon palveluihin.
”Näitä ovat esimerkiksi maaseutuluonnon monimuotoisuuden sekä hiiltä varastoivien luontoalueiden ja tulvia tasaavien kosteikkojen ylläpito", sanoo Ahponen.
Luomutuotanto tuottaa tavanomaista maataloustuotantoa enemmän tällaisia hyötypalveluita. Se myös vähentää ympäristökuormitusta muun muassa pienentämällä torjunta-aineiden käyttöä ja parantamalla lannan hyödyntämistä. Luomutuotantoon tulisikin ohjata nykyistä enemmän tukea.
Ilman jo olemassa olevaa ympäristötukijärjestelmää maatalouden negatiiviset ympäristövaikutukset olisivat nykyistä suuremmat. Ympäristötuki ja maaseudun kehittämisohjelman rahoitus tulee säilyttää ja niiden ohjausvaikutusta tulee vahvistaa.
Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu maatalouden osalta hyviä toimia. Suomesta halutaan kehittää ravinteiden kierrätyksen mallimaa ja ympäristötukia aiotaan suunnata entistä tehokkaammin vesien ja biodiversiteetin suojeluun.
Ympäristöjärjestöt tulevat seuraamaan näiden hyvien tavoitteiden toteutumista myös maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä. Euroopan unionin komissio laatii parhaillaan lainsäädäntöehdotusta vuoden 2013 jälkeiselle maatalouspolitiikalle. Kansallisen ohjelman laatimista varten Suomessa on perustettu maa- ja metsätalousministeriön johdolla työryhmät.
Ympäristöjärjestöjen kanta maatalouspolitiikan uudistukseen liitteenä tai sivun http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2011/CAPtiedote-210611 kautta.
Lisätietoja:
- Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi, [email protected], puh. 0400 749 786
- Lari Karreinen, Luonto-Liitto, [email protected], puh. 0400 4876 42
- Lena Avellan, Natur och Miljö, [email protected], puh. 045 2700 314
- Hannele Ahponen, Suomen luonnonsuojeluliitto, [email protected], puh. 358 50 5289 055
- Elina Erkkilä, WWF Suomi, [email protected], puh. 050 522 4540
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1