Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä löytyy tänä vuonna Puolasta. Voittajaa kiiteltiin kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta vesistöjen ravinnekuorman pienentämiseen. Seitsemättä kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui viljelijöitä yhdestätoista maasta.
Kansainvälinen raati palkitsi tänään Ruotsin Jönköpingissä 10 000 euron pääpalkinnolla puolalaisen viljelijän ja sikatilallisen Krzysztof Kowalskin. Voittajan valinnassa painottuivat menetelmien kokonaisvaltaisuus ja laajat myönteiset vaikutukset paitsi vesistöihin, myös luonnon monimuotoisuuteen.
Kowalski estää 130 hehtaarin tilallaan ravinteiden päätymisen vesistöihin muun muassa täsmälannoituksen avulla. Hän on myös rakentanut pelloilleen useita kosteikkoja ja erilaisia suojavyöhykkeitä sekä istuttanut perheineen yli tuhat puuta peltojen reunoille ja Itämereen laskevan joen varrelle. Lisäksi hän kalkitsee peltojensa maaperää säännöllisesti ja testaa käyttämänsä veden ja sikojen rehun nitraattien ja torjunta-aineiden varalta.
Myös Kowalskin aktiivinen yhteistyö muiden viljelijöiden kanssa tietojensa ja kokemustensa jakamiseksi sai raadilta kiitosta. Toimet hyödyttävät sekä ympäristöä että Kowalskin taloutta: tilan tuotteet ovat hyvin haluttuja.
”Kokonaisvaltaisuus on ympäristötyössä erittäin tärkeää. Kowalskin työ on myös hyvä esimerkki siitä, miten ympäristön huomioiminen usein hyödyttää viljelijää taloudellisesti. On toivottavaa, että tällaiset menetelmät yleistyvät, kun ne saavat tunnustusta ja julkisuutta”, kommentoi WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.
Tunnustusta Itämeri-ystävällisen viljelyn edelläkävijöille
WWF on palkinnut Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän vuodesta 2009. Kilpailun tarkoituksena on paitsi antaa tunnustusta Itämeri-ystävällisen viljelyn edelläkävijöinä toimiville viljelijöille, myös välittää tietoa parhaista käytännöistä vesistöjen ravinnekuorman pienentämiseksi.
Tänä vuonna kilpailuun osallistuivat Itämeren yhdeksän rantavaltion lisäksi Ukraina ja Valko-Venäjä. Kansallisten osakilpailujen voittajat ovat keskenään hyvin erilaisia kuten ovat myös heidän soveltamansa menetelmät vesistöjen kuormituksen pienentämiseksi. Palkintoseremoniassa viljelijät jakavat kokemuksiaan ja osallistuvat asiantuntijoiden ohjaamiin paneelikeskusteluihin.
Suomea edusti kilpailussa tänä vuonna Kilpiän luomutila Pusulasta Uudeltamaalta. Viljelijät Tuomas ja Iiris Mattila pyrkivät erityisesti vähentämään eroosiota eli maa-aineksen ja ravinteiden kulkeutumista tuulen tai veden mukana pois pelloilta. Mattilat muokkaavat maata korkeuskäyrien mukaan, jolloin he huomioivat maan kaltevuuden ja esimerkiksi istuttavat eroosioherkimmille rinteille hedelmäpuita. Lisäksi he harjoittavat monipuolista viljelykiertoa, pitävät pellot kasvipeitteisinä ympärivuotisesti ja pyrkivät muokkaamaan maaperää mahdollisimman vähän.
Itämeri on edelleen yksi maailman saastuneimmista ja herkimmistä merialueista. Muun muassa maataloudesta kulkeutuvat ravinteet ovat sen suurin uhka. Siksi viljelyyn liittyvät toimet ovat avainasemassa Itämeren tilan parantamisessa.
”Viljelijöillä on paljon potentiaalia osallistua rehevöitymisen vähentämiseen käyttämällä ympäristöystävällisiä viljelymenetelmiä. Viljelijäpalkinnon avulla voimme nostaa esiin konkreettisia esimerkkejä ympäristömyönteisistä käytännöistä Itämeren valtioissa. Viljelijöiden lisäksi vastuu kestävästä maataloudesta kuuluu tietenkin päättäjille ja kuluttajille, siis meille kaikille”, sanoo WWF:n Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.
Lisätietoja
Suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, WWF, 040 500 6968, [email protected]
Kaikkien osallistujien esittely (englanniksi)
Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinto
WWF:n Itämeri-ohjelma Baltic Ecoregion Programme on palkinnut Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän vuodesta 2009. Kaikista yhdeksästä Itämeren maasta ja tänä vuonna myös Ukrainasta ja Valko-Venäjältä valittiin ensin kansalliset voittajat, jotka palkittiin 1000 eurolla. Kansallisten voittajien joukosta kansainvälinen raati valitsi nyt koko kilpailun voittajan, joka palkittiin 10 000 eurolla. Suomi on voittanut kansainvälisen kilpailun kahdesti. Vuonna 2009 voitti Vapolan tila Uudestakaupungista ja vuonna 2015 Knehtilän tila Hyvinkäältä. Knehtilän tilaa pitävä Markus Eerola edusti tänä vuonna Suomea kansainvälisen kilpailun tuomaristossa.
Elämäntavoitteeni on luovuttaa tila aikanaan lapsilleni vielä parempikuntoisena kuin sen itse sain, sanoo Krzysztof Kowalski. (c) A. Sosnowska WWF.jpg
Koko: 5,03 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3456x2304Elämäntavoitteeni on luovuttaa tila aikanaan lapsilleni vielä parempikuntoisena kuin sen itse sain, sanoo Krzysztof Kowalski. (c) A. Sosnowska WWF.jpg
Koko: 5,03 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3456x2304Kowalski on rakentanut pelloilleen yhteensä yhdeksän kosteikkoa estääkseen ravinteiden valumisen vesistöihin. (c) A. Sosnowska WWF.jpg
Koko: 7,38 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3456x2304Kowalski on rakentanut pelloilleen yhteensä yhdeksän kosteikkoa estääkseen ravinteiden valumisen vesistöihin. (c) A. Sosnowska WWF.jpg
Koko: 7,38 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3456x2304Tilanne on kriittinen. Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut lähes 60 prosentilla reilun 40 vuoden aikana. Suurin syy siihen on se, että me ihmiset olemme ajattelemattomuuttamme tai ahneuttamme vieneet niiltä elintilan. Käynnissä on ennennäkemätön ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto, joka uhkaa myös taloutta, ruoantuotantoa ja ihmisten terveyttä. wwf.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1