Veneilijät viihtyvät Päijänteen kansallispuistossa

Tyypillinen Päijänteen kansallispuiston kävijä on 48-vuotias lahtelainen mies, joka saapuu puistoon perheensä kanssa neljäksi vuorokaudeksi ja yöpyy omassa veneessään. Hänelle ovat tärkeitä erityisesti maisemat, rentoutuminen ja luonnon kokeminen. Puistossa hän harrastaa kävelyä, luonnon tarkkailua, veneilyä, eväsretkeilyä ja uintia. Tämä ja monta muuta mielenkiintoista asiaa selviää Metsähallituksen juuri julkaisemasta Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimuksesta.

Päijänteen kansallispuisto Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän kuntien alueilla koostuu noin 50 saaresta ja luodosta, joilla on rantaviivaa yhteensä lähes 80 kilometriä ja pinta-alaa 14 km². Osa saarista on hiekkarantaisia harjusaaria, osa kallio- ja moreenisaaria. Kansallispuistossa vieraili vuonna 2017 noin 14 100 kävijää. Suosituimpia vierailukohteita olivat Kelventeen saari, Hieta- ja Tupasaari sekä Pulkkilanharju, jonne pääsee myös autolla.

”Järvikansallispuistossa käyntimäärään vaikuttaa merkittävästi kesän sää ja onkin oletettavaa, että tämän vuoden kävijämäärä on hyvien veneilysäiden ansiosta sateista tutkimuskesää suurempi”, arvioi puistonjohtaja Tuula Peltonen Metsähallituksesta.

Puiston kävijöistä 57 % oli kotimaisia matkailijoita, 40 % paikallisia asukkaita ja vain 3 % ulkomaisia matkailijoita. Paikallisiksi laskettiin Lahdesta, Asikkalasta, Heinolasta, Hollolasta, Padasjoelta, Sysmästä ja Kuhmoisista saapuneet. Kansallispuistokävijöistä 58 % yöpyi puistossa: keskimäärin puistossa vietettiin neljä yötä, mutta jotkut viihtyivät alueella jopa 80 vuorokautta. Yöpyjistä 72 % yöpyi veneessä ja 32 % teltassa. Päiväkävijät viipyivät puistossa keskimäärin neljä tuntia.

Tärkeimmäksi harrastuksekseen puistossa miehet nostivat veneilyn, naiset kävelyn. Myös luonnon tarkkailu oli molemmilla kärkikolmikossa. Luonnonympäristö täytti kävijöiden odotukset parhaiten: jopa 99 % vastaajista oli sitä mieltä, että hänen luonnonympäristöön kohdistamat ennakko-odotuksensa täyttyivät hyvin. Reitteihin ja rakenteisiin liittyvät odotukset täyttyivät 87 %:n mielestä hyvin. Kävijät olivat ylipäätään varsin tyytyväisiä vierailuunsa kansallispuistossa. Tyytyväisimpiä oltiin yleiseen turvallisuuteen ja siisteyteen sekä rantautumispaikkoihin ja reitteihin. Eniten kritiikkiä keräsivät jätehuollon toteutus ja ohjaus, erityistarpeiden huomioon ottaminen sekä yleisökäymälöiden laatu. Käyntiä eniten häiritseviä tekijöitä olivat muiden kävijöiden käyttäytyminen, liiallinen kävijämäärä ja maaston roskaantuneisuus, jotka olivat häirinneet viittä prosenttia vastaajista. Kansallispuiston valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,12 arvosanan 5 tarkoittaessa erittäin hyvää ja arvosanan 1 erittäin huonoa. Indeksi kuvaa karkealla tasolla kävijöiden yleistä tyytyväisyyttä heidän kyseiseen käyntiinsä kansallispuistossa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kävijöiden rahankäyttöä ja sen vaikutuksia paikallistalouteen. Kävijät kuluttivat lähialueella keskimäärin 33 euroa käyntikertaa kohden. Eniten rahaa käytettiin ruokaan ja muihin vähittäiskauppaostoksiin sekä kahvila- ja ravintolaostoksiin. Päijänteen kansallispuiston kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus vuonna 2017 oli noin 250 000 euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus kaksi henkilötyövuotta.

Miten Päijänteen kansallispuistoon pääsee?

Pulkkilanharju ja Päijätsalo ovat tavoitettavissa maanteitse. Saarikohteisiin pääsee veneen tai kanootin lisäksi myös taksiveneellä tai risteilyaluksella. Venetaksipalvelua tarjoavat mm. Kullasmarina, Kiuasniemi Marina ja Lehmonkärki Resort. M/S Jenni-Marian syysristeilyt järjestetään lauantaisin 18.8., 1.9. ja 8.9. ja M/S Elbatar tekee vielä kaksi torstairisteilyä 16.8. ja 23.8. Risteilyt lähtevät Padasjoen satamasta. Lisäksi LakelandOutdoors järjestää Kelventeelle venetaksikyytejä Karisalmesta 11.-12.8.

Kävijätutkimuksen taustaa

Päijänteen kansallispuistossa toteutettiin kävijätutkimus vuonna 2017. Edellinen kävijätutkimus oli vuodelta 2008. Kyselytutkimuksella selvitettiin alueen kävijärakennetta, kävijöiden harrastuksia, käytön alueellista ja ajallista jakautumista, kävijöiden kokemuksia ja kävijätyytyväisyyttä sekä kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisia tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 325 kävijää. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään alueen hoidon ja käytön suunnittelussa sekä palvelutarjonnan kehittämisessä.

Lisätietoja:

• Kävijätutkimus: erikoissuunnittelija Maija Mikkola, puh. 0400 423476, [email protected] 
• https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2285
• Päijänteen kansallispuisto: puistonjohtaja Tuula Peltonen, puh. 0500 64631/0400 924 534, tuula.peltonen[email protected]
• www.luontoon.fi/paijanne
• Facebook.com/paijanteenkansallispuisto