Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Uutta tietoa maitotilan toiminnan kehittämiseen

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Uutta tietoa maitotilan toiminnan kehittämiseen

Tiedote.
Julkaistu: 22.11.2012 klo 13:19
Julkaisija: Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Hyvät toimintatavat säästävät työaikaa, pienentävät kuluja ja ylläpitävät maidon laatua

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kilpailukykyä maidontuotantoon -hanke sekä Työtehoseura ovat yhteistyössä selvittäneet, kuinka maitotilojen toimintaa voisi kehittää. Tutkimuksessa oli mukana 350 maitotilaa Keski-Suomesta ja Etelä-Pohjanmaalta.

Tärkeimmiksi osa-alueiksi nousivat navetan eri toiminnot, pihattoinvestoinnin suunnittelu ja maitohygienia.

– Hyvät käytänteet tiloilla säästävät työaikaa, lisäävät eläinten hyvinvointia ja toisinaan myös keventävät omaa työtä. Ne vaikuttavat myös taloudelliseen tulokseen. Muutosten ei tarvitse olla suuria ja kalliita. Pieni työajan säästö moninkertaistuu vuositasolla, projektipäällikkö Anne-Mari Malvisto Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutista toteaa.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että lypsyprosessin onnistumiseen kalanruoto- ja autotandemasematiloilla vaikutti muun muassa eläinliikenteen sujuvuus ja ryhmittely.

– Jotta asemalypsy sujuu, vaatii se porteilla suljettavan kokoomatilan, jonne mahtuu noin tunnissa lypsettävien lehmien määrä.  Kokoomatilaan on suositeltavaa hankkia myös ajolaite, Seinäjoen ammattikokeakoulun projektipäällikkö Kimmo Nissinen esittää.

Myös muita hyviä käytänteitä nousi esiin: Avokouru- ja slalomteknologiaratkaisut toimivat lannankäsittelyssä. Ajettava kuivituskone nähdään asematiloille soveltuvana ratkaisuna tulevaisuudessa. Makuuparsien puhdistuksesta ja kuivituksen koneellistamisesta löydettiin paljon tehtävää etenkin toimintaa laajentaneilla tiloilla. Kiskoilla kulkevat kuivituslaitteet soveltuvat hyvin automaattilypsytilalle, kun lehmät oleskelevat asemalypsytilaa epäsäännöllisemmin parsissa.

JAMKin asiantuntija Jyrki Kataja ja lehtori Mika Turunen arvioivat, että tulevaisuudessa pihattoinvestoinnit ovat entistä nopeammin toistuvia, suunnitelmallisia tilakohtaisen maidontuotannon kilpailukyvyn parantajia. Viljelijä joutuu samanaikaisesti rakennuttamaan pihaton sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan lisäykset eläinmäärissä ja pellonkäytössä. Selvityksen mukaan pihaton rakennuttamiseen ja tuotannon täysmääräiseen ylösajoon kului tiloilla keskimäärin 6,5 vuotta, joista 4 vuotta suunnitteluun ja valmisteluun ja 1,5 vuotta pihaton täysimääräiseen tuotantoon saamiseksi. Navetan suunnittelu- ja rakentamisvaiheisiin kannattaa paneutua huolellisesti, sillä niissä tehtyjä virheitä on erittäin vaikea korjata myöhemmin tuotantoprosessin käynnistyttyä.

Myös maitohygienian ylläpito nousi keskiöön.

–Järjestelmällinen työ hyvän utareterveyden saamiseksi ja maidon bakteeri- ja solupitoisuuden alhaisena pitäminen vaativat jatkuvaa hereillä oloa. Arkirutiinien ja jokapäiväisten toimenpiteiden organisointi ja toteutus on tärkeää, koska häiriöiden sattuessa pienenkin toimenpiteen taloudelliset ja työlliset vaikutukset tilalla voivat olla isot, Työtehoseuran agronomi Lea Puumala toteaa.

Kilpailukykyä maidontuotantoon -hankkeen loppuseminaari pidetään tänään 22.11. Seinäjoella ja huomenna 23.11. klo 10-14  paikkana Saarijärven kaupungintalon Rahkola-sali, Sivulantie 11, Saarijärvi.

Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Lisätietoja:
Anne-Mari Malvisto, projektipäällikkö, 050 448 8231, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti
Kimmo Nissinen, projektipäällikkö, 040 830 4117, etunimi.sukunimi@seamk.fi, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Lea Puumala, agronomi, 044 7143677, etunimi.sukunimi@tts.fi, Työtehoseura

Kilpailukykyä maidontuotantoon -hanketta hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja toteutuksessa ovat mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Työtehoseura, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Osuuskunta Maitosuomi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä MTK Keski-Suomen ja muiden maatalouden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Hankkeen rahoittajat ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Etelä-Pohjanmaan kunnat.

Pauliina Hietalahti
Tiedottaja
+358 50 433 80 11
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
viestinta@jamk.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs