Uno Harvan elämäntyön yksiin kansiin kokoava Suomalaisten muinaisusko julkaistiin ensi kertaa vuonna 1948. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisee pitkään loppuunmyydyn suomalaisen mytologiantutkimuksen merkkiteoksen nyt uudelleen.
Suomalaisilla on muiden kulttuurien tapaan omat vanhat jumalansa ja myyttinen menneisyytensä. Suomalaisten muinaisusko johdattaa lukijan kansanuskomme ikivanhoille juurille. Teos selvittää miten jumalat ja uskonto sulautuivat menneiden aikojen ihmisten arkeen ja juhlaan ja taustoittaa ikivanhoja uskomuksiamme.
”Melko yleinen on kansamme keskuudessa lisäksi ollut käsitys, että rakennuksen haltijaksi tulee siinä ensiksi kuollut henkilö, olipa hän sitten kuka hyvänsä. Niinpä Mouhijärvellä on sanottu, että ’kuhunkin asumukseen tulee haltija siitä, joka ensin kuolee, vaikka se olisi pieni lapsi’. Juvalla on selitetty, että talon ensimmäisen vainajan, miehen tai naisen ’henki’ jää taloon asumaan. Tämän ’kothuamun’ on nähty liikkuvan iltahämärissä ’aina valkeassa puvussa’. Sellaisena se ilmeisesti kuuluu samaan ryhmään kuin ne valkopukuiset vainajat, jotka talojensa entisinä isäntinä tai emäntinä eivät kuoltuaankaan voi kotiansa unohtaa.”
”Tämän vertailuaineiston valossa suomalaisten vanha kasvillisuudenhaltija Sämpsä Pellervoinen on helpommin ymmärrettävissä. Varmaankin juuri kevään kasvuvoiman edustajana ja sen vuosittaisena henkiinherättäjänä siitä on tullut myös suuri siementen sirottaja ja sen ympärille on kutoutunut kiintoisa kansainvälisten tarujen verkko, jonka eräitä säikeitä voidaan seurata vuosituhansien taakse. Tällaisista aineksista syntynyt Sämpsän virsi on täällä Pohjan perillä ollut omiansa ylläpitämään elämänuskoa taistelussa talven valtoja vastaan, ja sellaisena toivon virtenä sitä todennäköisesti on laulettu muinaissuomalaisten vanhoissa kevätjuhlissa, joiden muisto on jo kauan sitten häipynyt menneisyyden hämärään.”
Uno Harva (1882–1949) oli suomalaisen uskontotieteen uranuurtaja. Hän teki useita tutkimusmatkoja suomensukuisten kansojen pariin Siperiaan ja Itä-Venäjälle ja julkaisi lukuisia kansainvälisiksi klassikoiksi nousseita alkuperäiskansojen uskomuksellista elämää käsitteleviä tutkimuksia. Harvalla on ollut suuri merkitys suomalaisen uskontotieteen ja folkloristiikan kehityksessä. Suomalaisten muinaisusko kokoaa Harvan elämäntyön yksiin kansiin. Turun yliopiston uskontotieteen emeritusprofessori Veikko Anttonen on kirjoittanut teokseen uudet jälkisanat.
”Harva tutki esimodernin ihmisen uskoa ja kansanomaista maailmankuvaa, jolle tuo usko luo pohjan. Harvalle teorioita arvokkaampi oli se elävän kansantietouden rikkaus, josta, niin kuin hän kirjoitti, 'maamme jokaisen paikkakunnan asukkaat voivat löytää jotakin, joka on heille omakohtaista ja tuttua ja joka on omiaan johtamaan muuallekin muuttaneiden ajatukset lapsuuden kotiin ja kadonneeseen aikaan.'” Veikko Anttonen
Uno Harva
Suomalaisten muinaisusko
ISBN 978-952-222-934-2
2. laitos 2018, SKS (ensipainos 1948, WSOY)
Sisällysluettelo
Tilaa arvostelukappale: [email protected]
Lisätiedot: markkinointikoordinaattori Marianne Hiirsalmi,
[email protected], p. 050 501 9510
____________________________________________________________________________________________________
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja kulttuurijärjestö: tutkimuslaitos, humanistisen tiede- ja tietokirjallisuuden kustantaja, suullisen ja kirjallisen kulttuurin arkisto ja tieteellinen erikoiskirjasto sekä kirjallisuuden viennin ja kääntämisen tukija. Seuraan kuuluu noin 3 000 jäsentä ja sen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 80 henkeä. www.finlit.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1