Kun teollisuuden sivuvirtoja hyödynnetään pellon parannukseen, torjutaan samalla ilmastonmuutosta ja pienennetään maatalouden ympäristövaikutuksia. Kierrätysravinteita ja maanparannusaineita valmistava Soilfood saavutti vuonna 2018 mittavat ympäristöhyödyt.
Yleisesti maataloudessa käytettävät kaupalliset lannoitteet ovat peräisin uusiutumattomista luonnonvaroista. Joka päivä teollisuudessa syntyy kuitenkin sivuvirtoja, jotka sisältävät runsaasti ravinteita. Uusien lannoitteiden valmistamisen sijaan, Soilfood kierrätti vuonna 2018 yli 140 000 tonnia teollisuuden sivuvirtoja hyödynnettäväksi maataloudessa. Sivuvirtoja syntyy mm. paperi- ja selluteollisuudessa ja biokaasulaitoksilla.
Kun sivuvirtojen sisältämät ravinteet hyödynnetään maataloudessa, niiden sisältämä hiili päätyy peltoon, sen sijaan että se haihtuisi polton myötä ilmakehään. Ravinteita kierrättämällä Soilfood säästi viime vuonna 24 057 hiilidioksidipäästöt, mikä vastaa 2 336 suomalaisen vuotuisia hiilidioksidipäästöjä.
”Olemme työnantajana ylpeitä, kun voimme todeta henkilöstöllemme, että yhteistyömme kumppaneidemme ja viljelijöiden kanssa on mahdollistanut merkittävät ympäristövaikutukset. Voimme rehellisesti sanoa, että jokainen työntekijämme on kompensoinut oman hiilijalanjälkensä lisäksi 100 suomalaisen hiilijalanjäljen.”, Soilfoodin toimitusjohtaja Eljas Jokinen toteaa tyytyväisenä.
Paitsi ilmastotyötä, Soilfoodin tuotteet vähentävät myös vesistöihin kohdistuvia ravinnehuuhtoumia. Soilfoodin maanparannusaineet lisäävät peltomaahan merkittäviä määriä hiiltä eli orgaanista ainesta. ”Maanparannuksessa peltohehtaarille lisätään noin 5 000 kg hiiltä, josta 40 % säilyy pellossa useita vuosia tukien pellon hiilensidontaa.” Soilfoodin tutkimus- ja kehityspäällikkö Ossi Kinnunen muistuttaa.
Hiilen sitominen peltoihin tuottaa myös muita ympäristöhyötyjä. Se parantaa nopeasti maan rakennetta ja multavuutta, mikä edelleen pienentää maatalouden ravinnehuuhtoumaa. Luonnonvarakeskuksen toteuttamissa tutkimuksissa Soilfoodin maanparannuskuitujen myötä ensimmäisenä̈ kahtena vuotena valumaveden sameus on vähentynyt lähes 80 % ja kolmantenakin vuonna vielä puolella. Sameus korreloi vahvasti fosforipäästöjen määrän kanssa, ja on yleisesti käytetty mittari tutkimuksessa.
”Maanparannukseen soveltuvia kuituja syntyy Suomessa noin 420 000 kuiva-ainetonnia vuodessa, ja niiden hyödyntäminen maataloudessa avaa mahdollisuuden mittavaan päästövähennyspotentiaalin tulevina vuosina.” Kinnunen arvioi.
Lisätietoja:
Ossi Kinnunen,tutkimus- ja kehityspäällikkö[email protected], 040 051 6929 Eljas Jokinen,toimitusjohtaja,[email protected], 040 703 1442© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1