Sitoumukset tukevat kuntien energia- ja ilmastotyötä

Energia- ja ilmastotyöhön liittyvät sitoumukset ja sopimukset vauhdittavat kuntien työtä. Sitoumukset luovat työlle tehokkaan toimintamuodon, niissä toteutetut toimenpiteet tuovat taloudellista hyötyä, lisäävät kuntien näkyvyyttä ja kasvattavat kuntien osaamista energia- ja ilmastoasioissa. Haasteitakin on: keskeisiä ovat resurssipula, toiminnan organisointi ja sitoumusten päällekkäisyys. Eri sitoumusten, kuten kuntien energiatehokkuussopimuksen, hyödyntämistä kunnissa selvitettiin 6.6.2018 hyväksytyssä diplomityössä ”Energiatehokkuussopimuksen ja sitoumusten tilanne Suomen kunnissa”.

Kunnat ja niiden muodostamat yhteisöt ovat tärkeässä roolissa ja vastuussa kansallisten ja kansainvälisten energia- ja ilmastotavoitteiden, kuten hallituksen asettamien hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa (päästöjä tulee vähentää vähintään 80 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta). Kunnat ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet vähentämään kunnassa muodostuvia kasvihuonekaasupäästöjä sekä edistämään kestäviä toimintatapoja ja -muotoja. Esimerkiksi HINKU-kuntien tavoite on vähentää hiilidioksidipäästöjään 80 %, resurssiviisaat FISU-kunnat taas pyrkivät nollaamaan päästöt vuoteen 2050 mennessä. Suomessa erilaisten sekä kansallisten että kansainvälisten sitoumusten määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Sitoumuksissa mukana liki 40 prosenttia kunnista

Suomen kunnista liki 40 prosenttia on mukana sitoumuksissa, osa useammassa sitoumuksessa samaan aikaan. Useampaan sitoumukseen ovat pääosin lähteneet asukasluvulla mitattuna suuret kunnat.

Syy sitoumuksen tekemiseen on mm. se, että sitoumuksen myötä kunnalla on kokonaisvaltainen ja tehokas toimintamuoto energia- ja ilmastoasioiden edistämiseen. Muita merkittäviä syitä olivat sitoumusten avulla toteutetut onnistuneet toimenpiteet sekä niistä saatu taloudellinen hyöty, näkyvyyden lisääntyminen, mahdollisuus toimia edelläkävijänä sekä mahdollisuus osaamisen ja tietämyksen kasvattamiseen energia- ja ilmastoasioissa.

Sitoumuksissa on myös haasteita, joista keskeisimmät ovat resurssipula, toiminnan organisointi kunnassa ja sitoumusten keskinäinen päällekkäisyys.

Eri sitoumukset koettiin kuitenkin hyödyllisiksi kunnan taustatilanteesta riippumatta.

Kunta-alan energiatehokkuussopimuksesta selkeästi konkreettista hyötyä

Kunta-alan energiatehokkuussopimus koetaan kunnissa selvästi hyödylliseksi. Tulosten mukaan 90 % haastateltavista kunnista koki, että sopimustoiminnasta oli selkeästi konkreettista hyötyä. Sopimustoiminta nähtiin tuloksekkaana energiatehokkuuden edistäjänä ja tehokkaana toimintamuotona kunnissa. Hyödyiksi nostettiin toimivat työkalut ja taloudellinen tuki, energiatehokkuuden integroituminen kunnan toimintaan, konkreettiset toimenpiteet ja tulokset sekä asian näkyvyys ja toimijoiden sitouttaminen.

Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen solmineet kunnat olivat järjestäneet toimintatavat kunnan toimintaa tukeviksi ja näin toimiviksi. Mitä paremmin sopimustoiminta oli linkitetty osaksi kunnan olemassa olevaa toimintaa, sitä toimivammaksi energiatehokkuussopimus koettiin.

Kaikkien sopimuksen solmineiden kuntien mukaan sopimuksen käytännön työssä on myös haasteita. Yhdeksi suureksi haasteeksi nousi raportointi ja siihen liittyvät seikat. Raportoinnin lisäksi esiin nostettiin toimijoiden merkitys sekä työkalujen ja fasiliteettien toimivuus.

Viestintä merkittävä tekijä sitoumusten toteutumisessa

Viestinnällisten toimien merkitys nousi vahvasti esille. Viestinnän linkittyminen vahvasti kunnan sisäiseen työskentelyyn, kunnan sidosryhmien kesken tehtäviin toimiin ja kuntalaisille aiheesta ja toimista kertominen koettiin merkittävänä.

Tutkimuksessa mukana 14 kansallista ja kansainvälistä sitoumusta

Energiatehokkuutta edistävien sitoumusten tilannetta Suomen kunnissa sekä kunta-alan energiatehokkuussopimuksen vaikuttavuutta ja haasteita kartoitettiin diplomityössä, jonka aineisto kerättiin vuosina 2016-2017 ja aineiston analysointi toteutettiin alkuvuonna 2018. Laajan kirjallisuustarkastelun lisäksi tehtiin 31 haastattelua 15 kunnassa.

Työssä huomioitiin yhteensä 14 eri energia- ja ilmastositoumusta, joita tarkasteltiin energiatehokkuuskärjellä.

itoumuksista 14 % keskittyy pääosin energiatehokkuuden edistämiseen, 43 % sitoumuksista energiatehokkuus sisältyy sitoumukseen samassa suhteessa muiden aiheiden kesken, kun taas 43 % sitoumuksista energiatehokkuus esiintyy vain vähäisessä määrin.

Sitoumukset ovat osittain toisistaan poikkeavia. Eriävyyksiä ovat sitoumusten toimintamuoto (verkostomainen, yksittäinen työkalu, strateginen dokumentti), sitoumusten toiminta-alue (kansallinen, Euroopan laajuinen, kansainvälinen), velvoitteet ja tavoitteet sekä organisointimalli ja koordinointitaho. Toisaalta sitoumukset ovat osittain myös päällekkäisiä: ne sisältävät samoja tavoitteita, toimenpiteitä ja substanssisisältöä.

Työssä mukana olevat kansalliset ja kansainväliset sitoumukset edustavat pääosin koko olemassa olevaa kuntien energia- ja ilmastositoumusten kirjoa.

Diplomityön laati Okariina Rauta Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Työn ohjaajina ja tarkastajina toimivat professori Lassi Linnanen ja tutkijatohtori Anna Kuokkanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä TkL, DI Päivi Laitila Motiva Oy:stä. Työtä oli tukemassa myös Energiavirasto.

Diplomityö on julkaistu Lappeenrannan teknillisen yliopiston palvelussa: http://www.doria.fi/handle/10024/156099

Lisätietoja:

Okariina Rauta, puh. 041 524 7621

Päivi Laitila, Motiva Oy, puh. 040 525 5471, [email protected]

Diplomityössä käsitellyt sitoumukset:

Kansalliset sitoumukset:

• Energia- ja ilmastostrategiat (kuntien omat strategiat)
• Kuntien ilmastokampanja
• Kunta-alan energiatehokkuussopimus
• Kohti hiilineutraalia kuntaa, Hinku-foorumi
• Fisu (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkosto
• Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus – kuntien toimenpidesitoumukset
• CIRCWASTE – Kiertotalouden edelläkävijäkunnat
• Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto
• Smart & Clean -yhteistyöhanke
• Ympäristötilinpito

Kansainväliset sitoumukset:

• Covenant of Mayors for Climate and Energy
• ICLEI
• EUROCITIES
• Energy Cities
• UBC – Union of the Baltic Cities
• Climate – KIC