Kaakkois-Suomen ympäristökeskus otti vesi- ja levänäytteet maanantaina 16.3.2009 läntisen Pien-Saimaan pohjoisosasta Riutanselältä ja Koneenselältä. Molemmilla paikoilla oli silminnähden levää:
Mikroskooppiset tutkimukset vahvistivat silmämääräiset havainnot: sekä Riutanselällä että Koneenselällä vedessä oli edelleen Anabaena-sinilevää ja Koneenselällä enemmän kuin Riutanselällä. Sinilevällä ei edelleenkään esiintynyt leposoluja, minkä vuoksi lajimääritystä ei voitu tehdä. Leposoluttomuus merkitsee sitä, että levä on yhä voimissaan. Anabaena-sinilevän talvinen jääkannen alainen massaesiintymä on mysteeri, joka hämmästyttää myös kansainvälisiä sinilevätutkijoita. Talviaikaisia sinileväesiintymiä nimittäin tiedetään olevan muilla sinilevälajeilla, mutta ei Anabaena-lajilla.
Leväesiintymän voimakkuus näkyi myös lehtivihreän (klorofylli-a) määrissä, jotka olivat Koneenselällä 17 µg/l ja Riutanselällä 12 µg/l. Lehtivihreän perusteella levämäärät ovat samoja kuin tammikuun lopussa. Riutanselällä, jota on seurattu tiheämmin, levämäärä on vähentynyt helmikuun puolivälistä. Levämäärät ovat kuitenkin maaliskuulle poikkeuksellisia, sillä yleensä järvissä veden lehtivihreän määrä talvisin on lähellä nollaa, ja kesäisinkin Riutanselällä lehtivihreää on keskimäärin 5-7 µg/l.
Vesikemiallisten tutkimustulosten perusteella veden laatu ei merkittävästi poikennut tavanomaisesta lukuun ottamatta voimakasta leväesiintymää ja pohjanläheisen vesikerroksen tilaa. Pintakerroksessa vesi oli väriltään kirkasta, mutta levien lievästi samentamaa. Pintakerroksen fosforipitoisuudet olivat keskimääräisellä tasolla, mutta typpipitoisuudet vähän koholla.
Syvänteiden pohjanläheisen vesikerroksen tila oli kuitenkin huono. Riutan- ja Koneenselän noin 15 metrin syvänteissä huono tila johtui hapen puutteesta. Koneenselällä pohjanläheinen vesi oli täysin hapetonta ja haisi rikkivedelle. Riutanselällä pohjan lähellä happea oli jäljellä 1 mg/l, mikä merkitsee sitä, että sielläkin happi tulee loppumaan ennen kevättä. Molemmissa syvänteissä huono happitilanne oli käynnistynyt sisäisen kuormituksen, fosforin vapautumisen pohjasta veteen. Pohjanläheiset typpipitoisuudet olivat myös poikkeuksellisen korkeita. Huono happitilanne on ollut odotettavissa, koska jo puoli vuotta jatkunut voimakas leväkasvu on tuottanut suuren biomassan, joka hajotessaan kuluttaa pohjan läheisen veden hapen. Sisäisen kuormituksen käynnistyminen ruokkii edelleen rehevöitymistä. Pohjalta vapautuneet ravinteet tulevat viimeistään jäiden lähtiessä kevättäyskierron aikana koko vesikerrokseen levien käytettäväksi.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus jatkaa tilanteen seuraamista Riutanselällä noin kahden viikon välein jäiden lähtöön saakka.
Lisätietoja:
Limnologi Marja Kauppi
puh. 040 591 9022
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1