Valtaosa Suomessa viljellyistä kaloista lopetetaan hiilidioksiditainnutuksella. Useiden tutkimusten mukaan hiilidioksidi on kuitenkin erittäin huono tainnutuskeino. Hiilidioksiditainnutus on paitsi kalalle tuskallinen, myös epävarma tapa tainnuttaa eläin ennen verenlaskua. SEYn mielestä hiilidioksiditainnutuksesta tulee luopua eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä ja etsiä kalan kannalta parhaat mahdolliset lopetusvaihtoehdot.
Hiilidioksiditainnutuksessa kalat viedään altaaseen, johon johdetaan hiilidioksidia. Hiilidioksidi aiheuttaa kaloissa pakenemisreaktion, voimakasta stressiä ja rajuja pakkoliikkeitä. Hiilidioksiditainnutuksessa taintuminen tapahtuu hitaasti tukehtumalla kuuden, jopa kymmenen minuutin aikana.
Hiilidioksiditainnutus ei kuitenkaan aina toimi toivotulla tavalla. Osa kaloista palaa tajuihinsa, jolloin ne päätyvät verestykseen tajuissaan. Kala verestetään pistämällä sitä sivulta kurkkuun, jolloin veri valuu ulos.
- Kala ei osaa viestiä ihmiselle ymmärrettävällä tavalla, sillä siltä puuttuvat äänihuulet ja kasvojen ilmeet. Pitkään on oletettu, ettei kala tunne kipua. Tutkijat ovat kuitenkin lähes yksimielisiä siitä, että kala tuntee kipua. Kalan päätyminen verestykseen tajuissaan on siis vakavasti otettava hyvinvointiongelma, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääketieteen lisensiaatti Kati Pulli.
- Kalat ovat huomattavasti kyvykkäämpiä kuin on luultu. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kala on tiedostava, aistiva, tunteva ja älyllinen eläin, joka oppii uusia asioita, käyttää työkaluja apunaan ja rakentaa sosiaalisia suhteita. Sitä tulisi myös kohdella älykkäänä, kipua tuntevana olentona, Pulli sanoo.
World Organisation for Animal Health (OIE) suosittelee kalojen hiilidioksiditainnutuksesta luopumista, sillä sitä ei nykytiedon valossa voida pitää riittävän humaanina tainnutusmenetelmänä.
OIE suosittelee hiilidioksiditainnutuksen vaihtoehdoiksi sähkötainnutusta ja mekaanista tainnutusta. Ne ovat nopeita tainnutuskeinoja, jotka johtavat tajunnanmenetykseen sekunnin sisällä. Sähkötainnutuksen välttämistä on perusteltu kalan lihan laadun heikkenemisellä. Sopivalla sähkön teholla ja vaikutusajalla voidaan kuitenkin välttyä lihan laatua heikentäviltä vaurioilta.
Norjassa lohikalojen hiilidioksiditainnutus teurastuksen yhteydessä kiellettiin jo vuonna 2007.
- Suomalaisen kalatuotannon kannattaisi ottaa huomioon myös kuluttajien kasvava kiinnostus eläinten tuotantotapoja kohtaan. Tiedon lisääntyessä moni kuluttaja saattaa ostaa mieluummin norjalaista viljeltyä lohta, jos eläinten lopetustapoihin ei Suomessa saada muutosta ja norjalainen lohi on jatkossakin eettisemmin tuotettua. Hiilidioksiditainnutuksesta olisi luontevaa luopua nyt kun eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan. SEYn mielestä Suomen on syytä seurata Norjan esimerkkiä ja luopua hiilidioksiditainnutuksesta sekä etsiä samalla kalan kannalta parhaat mahdolliset teurastusvaihtoehdot, sanoo Pulli.
Lisätiedot:
SEY on Suomen suurin ja kaikkien eläinten hyvinvointia edistävä eläinsuojelujärjestö. SEY on julkaissut yksityiskohtaiset tavoitteensa eläinsuojelulain uudistukselle. SEY esittää eläinsuojelulakiin tavoitteita 13 eri teemalla. Yksittäisiä tavoitteita on yli 150. Kaikki SEYn tavoitteet ovat nähtävissä nettisivustolla www.eläinsuojelulaki.fi.
Kati Pulli
Toiminnanjohtaja
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
P. 050 371 2740
[email protected]
Maria Lindqvist
Viestintäpäällikkö
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
P. 050 557 2463
[email protected]
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläimet ja liiton toiminta kattaa koko maan.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1