Ruotsin, Tanskan, Suomen, Ahvenanmaan ja Norjan hallintoviranomaiset sekä tutkijat kokoontuivat virtuaalisesti 10.–11. helmikuuta keskustelemaan merimetson hallinnasta. Kokouksessa keskusteltiin EU:n lintudirektiivin tulkinnasta ja poikkeuslupien soveltamisesta sekä siitä, miten eurooppalaisen hanhienhallinta -foorumin oppeja voidaan käyttää vahvemman pohjoismaisen merimetsoyhteistyön kehittämiseksi.
Tanskan, Ruotsin, Suomen ja Ahvenanmaan välillä on eroja EU:n lintudirektiivin tulkinnassa sekä miten sovelletaan mahdollisuuksia myöntää poikkeuslupia merimetsokannan rajoittamiseen. Lisäksi Norjalla on oma kansallinen viitekehys merimetsohallinnolle.
- EU-mailla on suuri haaste hallita merimetsoja niin, että suojellaan kalakantoja ja kalastusta samalla kun lintu- ja habitaattidirektiivien vaatimuksia täytetään, sanoo hallintovirkamies Per Risberg Ruotsin Naturvårdsverketistä.
Maiden hallinnollisista eroista huolimatta yhteistyömahdollisuuksista keskusteltiin niin hallinnon kuin tutkimuksen ja erityyppisten toimenpiteiden seurannan suhteen. Yhteistä maiden välillä on merimetsojen aiheuttamat konfliktit ja ongelmat, ja jossain määrin myös samat linnut.
- Merimetsot ovat liikkuvia lintuja ja ne kalastavat taitavasti erityyppisissä vesistöissä, merialueista pieniin virtaaviin puroihin. Tanskassa olemme hallinneet merimetsoja ensimmäisestä hoitosuunnitelmasta eli vuodesta 1992 lähtien. Tästä huolimatta uhkana on menettää edelleen tiettyjä kalakantoja, kuten harjus- tai taimenkantoja, jos emme hallitse merimetsoja rajat ylittävän yhteistyön avulla, jatkaa tutkija Niels Jepsen Tanskan teknillisestä yliopistosta.
Kokous oli järjestyksessään toinen Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamassa hankkeessa, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan hallintoviranomaisten ja tutkijoiden välillä. Hankkeen vetäjänä toimii Österbottens Fiskarförbund.
Österbottens Fiskarförbundetin toiminnanjohtaja Marina Nyqvistin mukaan tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja tiedon jakamista tehokkaista toimenpiteistä merimetsojen aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi.
- Tällä tavoin hallinto voi kehittyä nopeammin näissä maissa. Pitkällä tähtäimellä yhteistyön tulisi kattaa koko Itämeren alue, toteaa Nyqvist.
Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen sekä hallinnon että tutkimuksen saralla on herättänyt vahvaa kiinnostusta. Seuraavissa kokouksissa keskitytään suunnittelemaan yhteisiä askelmerkkejä, joita tarvitaan yhteiselle merimetson kannan hallinnalle. Toiveena on löytää työkaluja pitkäaikaiselle yhteistyölle.
Lisätietoja antavat:
Österbottens Fiskarförbund, toiminnanjohtaja Marina Nyqvist, +358 50 5272 314, [email protected]
Naturvårdsverket, hallintovirkamies Per Risberg, + 46 10-698 00 00 [email protected]
Danmarks Tekniske Universitet, vanhempi tutkija Niels Jepsen +45 2928 5028, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1