Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Pohjois-Suomessa käytössä luvattomia haukkapyydyksiä

Suomen luonnonsuojeluliitto

Pohjois-Suomessa käytössä luvattomia haukkapyydyksiä

Tiedote.
Julkaistu: 23.10.2014 klo 14:45
Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto

Erityisesti Pohjois-Suomessa on käytössä laittomia haukkarautoja, joista yhden toimitti Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle nimettömänä pysyttelevä metsästäjä. Haukkarauta oli metsässä viritettynä seipäännokassa, ja sen päällä oli teeren kaave, eli teeren näköinen kuva.

- Rauta ei ole yksittäistapaus, vaan kymmeniä vuosia sitten kielletty haukkarauta on etenkin Pohjois-Suomessa yhä käytössä. Vaikka laki muuttui, niin pyyntikulttuuri ei loppunut, metsästäjä kertoo.

Metsästäjän mukaan kanahaukka on metsästäjien keskuudessa epäsuosiossa sen ruokavalion takia. Siitä on haittaa etenkin peltopyyn ja fasaanin kasvattajille, joiden istutuspanos voi huveta yhden haukan suuhun.

- Haukkaraudat eivät kuitenkaan ole oikea tapa haukkojen metsästykselle. Se ei valikoi saalista, eli ansaan voi joutua myös kotka, tunturipöllö tai muuttohaukka. Raudat eivät myöskään tapa saalistaan heti, eli kuolema on tuskallinen, metsästäjä sanoo.

Hän toivoo, että valikoimattomista pyydystysmenetelmistä päästäisiin eroon. Samaa mieltä on Suomen luonnonsuojeluliitto, jonka mielestä metsästäjien tulisi itse karsia laittomuudet pois, jotta vastuullinen metsästyskulttuuri pääsee vallalle. Peltoriistaan liittyvissä ongelmissa on mahdollista hakea poikkeuslupaa rauhoitetun kanahaukan metsästämiseen laillisin keinoin.

- Kanahaukkavihassa on pitkälti kyse tietämättömyydestä. Metsästäjät eivät pidä niistä, koska ajattelevat haukkojen kilpailevan metsästäjien kanssa kanalinnuista. Kanahaukan ravinto on todellisuudessa siirtynyt koko ajan enemmän rastaisiin ja varislintuihin, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava sanoo.

- Isossa kaavassa haukat eivät vaikuta kanalintukantoihin. Peltopyyn kulta-aikaa oli 50-luku, vaikka silloin kanahaukkakanta oli selkeästi nykyistä vahvempi. Maatalouden muutos salaojineen on hävittänyt peltopyitä, jotka tarvitsevat suojaisia ojanpientareita ja viihtyvät latojen alla, kertoo Sulkava. Metsäkanalintujen ongelmat johtuvat pääosin metsien rakenteen muutoksista.

Saalistamista vasta opettelevat urokset saattavat syödä istutettuja peltopyitä, koska ne ovat helppoa saalista. Laittomia haukka-ansoja käytetään kuitenkin sellaisilla metsäalueilla, joilla kanalintuja ei kasvateta.

- Metsäalueella tapettavat haukat eivät poista metsästäjän mainitsemaa ongelmaa kasvatettujen kanalintujen suhteen. Niitä saalistavat syystalvella vaeltavat ja alueelle osuvat nuoret uroshaukat, jotka osuvat alueelle ja ilahtuvat helposta saaliista, Sulkava sanoo.

Jopa yli puolet saalistamiseen harjaantuvista kanahaukoista menehtyy ennen ensimmäistä kevättään. Pariuduttuaan parivuotiaana haukkapari asettuu valitsemalleen alueelle pysyvästi pesimään, sillä kanahaukka on reviirilleen hyvin uskollinen.

Norjalaistutkimuksen mukaan pesivän vanhan kanahaukkaparin säilyminen on riistalle edullisempaa kuin haukkatyhjiö, sillä tyhjiö täyttyy useista uusista saalistajista. Vanhat kanahaukkaparit puolustavat laajaa elinaluettaan kilpailevilta pareilta. Tiheimmilläänkin sadan neliökilometrin alueella voi asua vain kolme-neljä kanahaukkaparia.

Kanahaukkojen määrä on vähentynyt 2000-luvulla kolmanneksella pääasiassa metsien rakenteen muuttumisen takia. Kanahaukat pesivät perinteisesti varttuneissa kuusikoissa, jotka ovat monin paikoin vaihtuneet nuoriin mäntyihin. Älykäs lintu on kuitenkin sopeutuva, ja kanahaukkoja on etelässäkin.

- Helsingissä on kymmenkunta pesivää kanahaukkaparia. Tällöin ravinto muodostuu esimerkiksi variksista, naakoista, rotista ja puluista.

(Liitteenä kuva haukkaraudasta)

Jos maastossa kohtaa viritetyn haukkaraudan, on syytä ottaa yhteys viranomaiseen.

Lisätiedot: Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja, 050 560 2113

 

Liitetiedostot

Suomen luonnonsuojeluliitto on maan suurin ympäristönsuojelun kansalaisjärjestö.
---
Laura Rantanen, tiedottaja
Suomen luonnonsuojeluliitto
etunimi.sukunimi@sll.fi, www.sll.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs