Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Naantalin ja Raision hajutilanteita kartoitettu päästöjen leviämislaskelmilla

Ilmatieteen laitos

Naantalin ja Raision hajutilanteita kartoitettu päästöjen leviämislaskelmilla

Tiedote.
Julkaistu: 11.03.2015 klo 10:57
Julkaisija: Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitos on tehnyt ilmanlaatututkimuksen, jossa selvitettiin mallilaskelmilla Naantalin ja Raision seudun hajupäästöjen leviämistä. Alueella hajupäästöjä aiheuttavat Nesteen öljynjalostamo, Finnfeeds Finland Oy:n betaiinitehdas, Raision tehtaat sekä Naantalin sataman laivaliikenne. Tutkimuksen mukaan lyhytkestoisia hajutilanteita esiintyy kaikkien tarkasteltujen laitosten ja sataman ympäristössä.

Pitkään jatkuva tai usein esiintyvä haju on viihtyvyyteen liittyvä haittatekijä, jonka asukkaat voivat kokea hyvinkin häiritsevänä. Koettuun hajuhaittaan vaikuttavat sekä hajun esiintymisen tiheys että hajun voimakkuus ja miellyttävyys. Ihmiset kokevat hajun haitallisuuden hyvin yksilöllisesti. Hajupäästöjen leviämislaskelmat tehtiin Naantalin ja Raision alueen kaavoituksen tueksi osana päästöjen hajuvaikutusten yhteistarkkailua.

Tutkimuksessa tarkasteltiin lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten hajutilanteiden esiintymisen tiheyttä alueella. Hajujen esiintymistä arvioitiin kolmella eri hajukynnyksen arvolla, joilla pyritään kuvaamaan hajun voimakkuutta. Hajukynnyksellä 1 hy/m3 (hajuyksikköä ilmakuutiometrissä) tarkoitetaan tilannetta, jossa puolet ihmisistä aistii hajua, mutta hajun aiheuttaja ei välttämättä ole tunnistettavissa. Kolminkertaisella hajukynnyksellä (3 hy/m3) haju on selkeää ja sen aiheuttaja on tunnistettavissa. Asukkaiden hajuhaitan arvioinnissa voidaan käyttää tätä hajutilannetta. Viisinkertaisella hajukynnyksellä (5 hy/m3) haju on melko voimakasta ja tunnistettavaa.

Nesteen jalostamon toiminnasta eniten hajuja

Leviämislaskelmien tulosten mukaan lyhytkestoisia hajutilanteita, eli vähintään puolen minuutin mittaisia hajupiikkejä, esiintyi kaikkien tarkasteltujen laitosten sekä Naantalin sataman lähiympäristössä. Merkittävin hajujen aiheuttaja tutkimusalueella on Nesteen jalostamo, jonka aiheuttamia lyhytkestoisia hajutilanteita esiintyi tutkimusalueella korkeimmillaan lähes puolena vuoden tunneista. Pitkäkestoisia hajutilanteita, jolloin hajua esiintyy ulkoilmassa vähintään yhden tunnin ajan yhtäjaksoisesti, esiintyi tutkimusalueella Finnfeedsin betaiinitehtaan lähiympäristöissä ja Nesteen jalostamon alueella. Raision tehtaiden ja Naantalin sataman ympäristössä pitkäkestoisia hajutilanteita ei esiintynyt lainkaan.

Korkeimmat hajupitoisuudet havaitaan todennäköisesti heikkotuulisissa tilanteissa, jolloin sekoittuminen on vähäistä, ja prosessihäiriötilanteissa. Kun tuulennopeus on suuri ja sekoitusolosuhteet ovat hyvät, hajut leviävät ja laimenevat tehokkaammin. Matalat päästölähteet, kuten erilaiset jätevesialtaat, ovat merkittäviä hajujen aiheuttajia päästölähteiden lähiympäristössä. Niiden läheisyydessä hajujen esiintymisen tiheys on suurin, eli hajuja esiintyy kaikkein useimmin. Hajun esiintymisen tiheys pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa hajupäästölähteestä. Kun päästöt vapautuvat korkeista piipuista tai laitosten kattotasolta, hajut pääsevät tehokkaasti laimenemaan ympäröivään ilmaan ennen leviämistään ja hajuvaikutukset maanpintatasolla jäävät pieniksi. Hajut leviävät melko tasaisesti joka ilmansuuntaan päästölähteiden ympäristöön, vaikka vallitsevat tuulensuunnat tutkimusalueella ovatkin etelästä ja lounaasta. Heikkotuulisissa tilanteissa, jolloin hajujen esiintyminen on yleisempää, tuulen suunnalla hajujen esiintymisen kannalta ei ole suurta merkitystä.

Tutkimuksen tuloksia verrattiin VTT:n esittämään ohjearvosuositukseen hajujen esiintyvyydestä. Ohjearvosuosituksen mukaan hajuja saisi esiintyä 3–9 % vuoden tunneista hajun miellyttävyysasteesta riippuen. Alaraja koskee hyvin epämiellyttävää hajua, jolla on korkea haittapotentiaali (esim. öljynjalostamon tai sellutehtaan hajut) ja yläraja koskee hajuja, joiden miellyttävyysaste on vaihtelevampi (esim. kahvipaahtimon tai leipomon hajut). Alueen päästöjen aiheuttaman kokonaishajun voidaan arvioida olevan epämiellyttävä, jolloin sen kohdalla tulisi käyttää ohjearvotasona rajaa ”3 % vuoden tunneista” eli 260 tuntia. Selkeästi tunnistettavia (3 hy/m3) lyhytkestoisia hajutilanteita esiintyi yli ohjearvotason Armonlaaksontien, Satamatien ja Järveläntien rajoittamalla alueella sekä Nesteen jalostamon laitosalueella ja jalostamon eteläpuolisella merialueella. Näillä alueilla ei tällä hetkellä ole juurikaan asutusta. Betaiinitehdasta lähimmät asuinrakennukset ovat noin 400 metrin etäisyydellä Uolevi Raaden kadun ja Kopenkadun kulmassa. Näiden rakennusten kohdalla hajuja esiintyy lähes 260 tuntina vuodessa. Tälle alueelle on kaavoitettu uusia asuintaloja vielä lähemmäksi tehdasta. Naantalin keskustassa selvästi tunnistettavia hajuja esiintyy pääsääntöisesti alle 90 tuntina vuodessa.

Hajunpoistotekniikat vähentävät hajujen esiintymistä

Finnfeedsin betaiinitehtaan uuden biosuodattimen käyttöönotto kesällä 2014 ja Raisio-konsernin kasviöljytehtaan lakkauttaminen vuoden 2014 alussa ovat vähentäneet hajujen esiintymistä tutkimusalueella. Biosuodattimen käyttöönoton vaikutuksesta hajujen esiintymistiheys pienenee mm. Naantalin keskustan sekä Viialan ja Maijamäen asuinalueilla. Kasviöljytehtaan lakkauttaminen on puolestaan vaikuttanut merkittävästi hajujen vähenemiseen Raision tehtaiden ympäristössä.

Tässä tutkimuksessa huomioitiin alueen merkittävimpien hajupäästöjä aiheuttavien toiminnanharjoittajien päästöt. Laskelmissa huomioitiin ainoastaan ne päästölähteet, joista oli saatavilla todellisia hajupäästömittausten tuloksia tai joiden päästöt pystyttiin arvioimaan laskennallisesti. On mahdollista, että nyt tarkasteltujen kohteiden lisäksi hajuja vapautuu jonkin verran myös muista hajapäästökohteista ja prosessihäiriöistä, joita ei nyt voitu ottaa mallilaskelmissa huomioon. Laivaliikenteelle laskettu hajupäästö perustuu useita vuosia sitten tehtyihin yksittäisiin päästömittauksiin, joten laivojen hajupäästö on todennäköisesti yliarvio todellisuudesta. Laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden vähentyessä on todennäköistä, että myös laivojen hajupäästöt pienentyvät edelleen merkittävästi. Tutkimus on toteutettu osana seudullista ilmansuojelun yhteistyötä ja on poikkeuksellisen laaja hajuvaikutusten kartoitus Suomessa.

Lisätietoja:

Jatta Salmi, Ilmatieteen laitos, jatta.salmi@fmi.fi, puh. 050 919 5465

http://ilmatieteenlaitos.fi/leviamismallilaskelmat

 

Kuvateksti: Tarkasteltujen päästölähteiden yhdessä aiheuttaman lyhytaikaisen hajun esiintyminen prosentteina vuoden tunneista hajukynnyksellä 3 hy/m³ (selkeä tunnistettava haju) nykytilanteessa. Finnfeedsin betaiinitehtaan uusi biosuodatin on käytössä ja Raisio-konsernin kasviöljytehdas on lakkautettu. Asukkaiden hajuhaitan arviointiin suositellaan käytettäväksi tätä hajutilannetta.

Liitetiedostot

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

Toimittajapalvelua myös Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, puh. 050 530 3871, viestinta@fmi.fi

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs