Kuva: Ville Murmann / Luonto-Liiton metsäryhmä
Luonto-Liiton metsäryhmä esitteli 21.3. blogissaan 28 hakkuiden uhkaamaa valtion metsää. Ruotsinkylän tutkimusmetsä on yksi näistä kohteista. Siellä on aloitettu hakkuut tänään.
Ruotsinkylä on laaja yhtenäinen alue, joka on ollut pitkään tutkimuskäytössä. Hakattavaksi suunnitelluilla alueilla on useita uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja. Metsähallituksen helmikuisen tiedotteen mukaan koealueiden lisäksi muita alueita “hoidetaan tarkoituksena ylläpitää mahdollisimman monenlaisia metsiä tulevia tutkimustarpeita varten”. Hoitotoimenpiteet eli hakkuut heikentävät luonnon monimuotoisuutta, sillä osa niistä tehdään alueen viimeisissä jäljellä olevissa luonnontilaisen kaltaisissa metsissä.
“Luonnonmetsien hakkuita ei tarvitse tutkia nyt eikä tulevaisuudessa, sillä luontokadon pysäyttämiseksi niin luonnonmetsät kuin luonnontilaisen kaltaiset metsät pitäisi kaikki suojella. Nykyisessä maailmantilanteessa meillä ei ole varaa menettää yhtäkään arvokasta metsää.”, sanoo Ville Murmann Luonto-Liiton metsäryhmästä.
Suomen Luontopaneeli on esittänyt metsäalueiden 30 prosentin suojelua ja kaikkien vanhojen metsien hakkuukieltoa, kunnes luontoselvitykset ovat perusteellisesti tehty. Samaan suojelutavoitteeseen Suomi on sitoutunut myös osana EU:n biodiversiteettistrategiaa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että myös luonnontilaisen kaltaiset metsät on säästettävä. Alkuvuodesta julkaistussa IPCC raportissa tutkijat korostavat luonnon monimuotoisuuden merkitystä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Noin 30-50 prosenttia maapallon maa- ja vesialasta pitää suojella tai ennallistaa, jos planeetta halutaan pitää turvallisena ja elinkelpoisena.
Vaikka Ruotsinkylässä luontoa on jo muokattu voimakkaasti, löytyy sieltä vielä Etelä-Suomen mittakaavassa hyvinkin luonnontilaisen kaltaisia alueita. Hakkuualueilla on mm. vanhaa runsaslahopuustoista kuusimetsää, puronvartta ja korpea, ja niillä havaittuja uhanalaisia lajeja ovat mm. lahokaviosammal, aarnisammal, sitkaskääpä ja rakkosammal. Tänään alueella on jo hakattu 100-vuotiasta puustoa.
Metsähallituksen mukaan luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon hakkuissa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että olemassa oleva lahopuu jätetään metsään. Kokonaisuutena hakkuut kuitenkin heikentävät luonnon kykyä ylläpitää monimuotoisuutta. Metsän luontainen rakenne ja toiminta muuttuu ja esimerkiksi lahopuujatkumo häiriintyy. Vaikka yksittäinen hakkuille jätettävä lahopuurunko lajeineen säilyisikin, tulevaisuudessa lajit häviävät alueelta, sillä elinympäristö ei kykene ylläpitämään niille välttämättömiä toimintoja.
Viime syksynä Metsähallitus toteutti jo osan Ruotsinkylän hakkuista. Lahokaviosammalen, peikonnahan, kuusitiaisen ja palokärjen elinympäristönä toiminut vanha kuusimetsä avohakattiin. Asiasta uutisoi tammikuussa Keski-Uusimaa.
Metsähallituksen tiedotteen mukaan osa nyt tehtävistä hakkuista liittyy siperianpihdan ja rauduskoivun käynnissä oleviin kokeisiin – Luonto-Liitto ei vastusta näitä hakkuita.
Lisätietoja:
Ida Korhonen, Luonto-Liiton metsäryhmän puheenjohtaja, puh. 050 370 2907
Ville Murmann, Luonto-Liiton metsäryhmä, puh. 040 835 2128
Seuraa somessa: @metsaryhma
Luonto-Liitto on lasten ja nuorten valtakunnallinen ympäristöjärjestö. Kokoamme kaikki lapset ja nuoret yhteen toimimaan luonnon puolesta.
#muutoslähteepienestä
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1