Kymenlaakson vesihuollon kehittämissuunnitelma on valmistunut

Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen, alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten yhteistyössä tekemä nykyajan vaatimuksia ja tavoitteita vastaava vesihuollon kehittämissuunnitelma Kymenlaakson alueelle on valmistunut.

 

Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen, alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten yhteistyössä tekemä nykyajan vaatimuksia ja tavoitteita vastaava vesihuollon kehittämissuunnitelma Kymenlaakson alueelle on valmistunut.

Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on selvitetty järkevät vaihtoehdot parhaimman ja kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun löytämiseksi seudun vesihuollon kehittämiseen. Kaakkois-Suomen alueella kehittäminen merkitsee vedenhankinnassa alueellisen yhteistyön lisäämistä ja kunnallisten vesihuoltoverkkojen yhdistämistä. Jätevesien ja lietteen osalta on selvitetty käsittelyn keskittämismahdollisuudet, jotta laitosten ylläpito, käytönvalvonta, mittaukset ja hälytysvalvonta saataisiin tehokkaammaksi. Kehittämissuunnitelmaan on kirjattu tarvittavat lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet vedenhankinnan, jätevedenkäsittelyn ja lietteenkäsittelyn järjestämiseksi.

Suunnitteluun on sovellettu SOVA-lain (Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista) 3 §:n yleistä vaatimusta ympärivaikutusten selvittämisestä tarvittavine kuulemisineen.

Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma sisältää kolme raporttia. Loppuraportissa on vesihuollon kehittämissuunnitelma teknisine ratkaisuineen, alustavine kustannusarvioineen  ja toteutusohjelmineen, arvio ympäristövaikutuksista sekä ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. Perusselvitykset, ennusteet ja tavoitteet on esitetty osaraportissa 1 ja vaihtoehtojen tarkastelu on esitetty osaraportissa 2.

Vedenhankinta

Vaihe I: Nykyiset vedenottamot pysyvät käytössä. Poikkeustilanteiden turvaamiseksi saneerataan käytöstä poistettuja vedenottamoita varavedenottamoiksi (Anjalankoski, Pyhtää, Hamina). Lisäksi rakennetaan vedensiirron varmuutta parantavia yhdysjohtoja, jotta laitoksia voidaan ajaa myös ristiin.

Vaihe II: Vedenhankinnan varmuutta parannetaan ottamalla käyttöön Selänpään pohjavesivarat (2015 -2020). Kuusankosken Pilkanmaan pintavesilaitos voidaan sulkea. Vedenottoa voidaan tarvittaessa vähentää Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjavesilaitoksilta.

Jäteveden johtaminen ja käsittely

Pohjois-Kymenlaakso: Pohjois-Kymenlaaksoon jää vain yksi kunnallinen jätevedenpuhdistamo, Kouvolan Mäkikylän puhdistamo, jota saneerataan ja laajennetaan. Kuusankosken Akanojan puhdistamo suljetaan ja Kuusankosken jätevedet johdetaan Kouvolaan.

Etelä-Kymenlaakso: Etelä-Kymenlaaksoon jää vain yksi kunnallinen jätevedenpuhdistamo, Kotkan Mussalon puhdistamo, jota saneerataan ja laajennetaan käynnissä olevan suunnitelman mukaan.

Lietteenkäsittely

Kehittämissuunnitelmassa ei ole tehty esitystä lietteenkäsittelyn tulevaisuuden ratkaisuista. Tavoitteena voidaan pitää, että lietteenkäsittelylle saadaan pitkäaikainen, kestävä ja taloudellisesti järkevä ratkaisu. Mädätys on varteenotettava vaihtoehto Kymenlaakson alueella.

Loppuraportti, Osaraportti 1 (Perusselvitykset, ennusteet ja tavoitteet) sekä Osaraportti 2 (suunnitelmavaihtoehdot) liitteineen ovat luettavissa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen internetsivuilla:

Kymenlaakson vesihuollon kehittämissuunnitelma

Lisätietoja
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
Alueiden käyttö
Insinööri Esa Houni
puh. 040 554 3326