Keskivertosuomalainen kuluttaa vuositasolla yhteensä noin 75 kg tuotantoeläinten lihaa, 2 kg riistaa, 15 kg kalaa, 164 kg maitotuotteita (joka vastaa 420 litraa raakamaitoa), 11 kg kananmunia, ja lisäksi muita eläinperäisiä elintarvikkeita. Kulutuksemme lasketaan ja tilastoidaan kilogrammoina, vaikka ruoaksi käytettävät eläimet ovat yksilöitä. Laskimme vuosittain julkaistavan ravintotaseen perusteella keskimääräisen suomalaisen aiheuttaman eläinten “kuolleisuustaseen”, joka kertoo, kuinka moni eläin päätyy vuositasolla keskivertosuomalaisen ruokalautaselle. Selvitimme myös, kuinka monta tuotantopäivää eläimet tekevät tuottaakseen tarvittavat määrät ruokaa.
Lihaa tai muitakaan eläinperäisiä tuotteita ei ole olemassa ilman kulttuurisesti hyväksyttyjen tuotantoeläinten elämää. Silti lihan kulutustiedot on pidetty erillään tuotantoeläimistä: lihan ja kalan kulutus raportoidaan kiloina, tuotantoeläinten määrät yksilöinä. Yhteys ravinnoksi kuluttamiemme eläinperäisten elintarvikkeiden ja niiden vuoksi eläneiden eläinyksilöiden välillä jää hämäräksi. Pihviä syödessämme emme ajattele, että se on pala tuntevasta ja kokevasta eläinyksilöstä, joka on teurastettu päätyäkseen lautaselle.
Ruoaksi käytettävien eläinyksilöiden ja itse ruoan yhteyttä havainnollistaaksemme laskimme, kuinka monta eläintä suomalainen keskimäärin kuluttaa ravinnokseen yhden vuoden aikana. Laskennassa on muunnettu ravintotaseen (Luonnonvarakeskus 2022) eläinperäisten tuotteiden kulutus takaisin eläinyksilöiksi.
Keskivertosuomalainen käyttää vuodessa 0,042 lehmän erittämät maidot. Hän syö 0,055 nautaa, 0,348 sikaa, 16,8 siipikarjan lintua, 0,025 lammasta, 0,018 poroa, pienen siivun hevosesta, 63,3 kalaa ja 0,219 riistaeläintä. Keskivertosuomalaisen vuodessa syömien kananmunien tuottamiseksi on elänyt 1,05 lintua. Syötyjen eläinten määriin on sisällytetty myös elintarvikeketjussa eläneitä, lautaselle päätymättömiä eläinryhmiä, joita tarvitaan tuotannon ylläpitämiseen.
Lehmä elää tuotanto-olosuhteissa noin 26 päivää tuottaakseen keskivertosuomalaisen vuodessa käyttämän maitomäärän. Kana elää munien aikaansaamiseksi 271 päivää. Keskivertosuomalaisen syömän lihan kasvattamiseen menee nadalta 47 päivää, samoin sialta 47 päivää ja linnuilta yhteensä 561 päivää. Eläinten tuotanto-oloissa elämien elinpäivien tarvittavan määrän laskemiseen vaikuttaa ihmisen käyttämän eläintuotteen määrä ja se, teurastetaanko eläin ravinnoksi vai tuottaako se ravintoa itse (kuten maitoa tai kananmunia).
Esittämämme laskennan tulokset muodostavat keskimääräiseen kulutukseen perustuvan karkean arvion, mutta niiden pohjalta hahmottuva eläinyksilöiden ja tuotanto-oloissa elettyjen päivien määrä voi toimia tukena omien kulutustottumusten ja arvojen pohdinnalle.
Keskimääräisen suomalaisen kuluttamat vuosittaiset eläinmäärät (2022, 2021)
|
Keskiverto- suomalaisen vuodessa kuluttama määrä, kg/hlö/vuosi |
Syötyjen eläinten määrä, yksilöä/hlö/vuosi |
Ruuan tuottamiseksi tarvittavien eläinten määrä, yksilöä/hlö/vuosi |
Eläimen tuotanto-olosuhteissa elämien päivien lukumäärä, päiviä/hlö/vuosi * |
Maitotuotteet yhteensä raakamaitona (lehmä) |
421,2a |
0,042 |
- |
26 |
Kananmunat |
11,1a |
0,485 |
1,053 |
271 |
Naudanliha |
17,0a |
0,051 |
0,055 |
47 |
Sianliha |
28,8a |
0,315 |
0,348 |
47 |
Siipikarjan liha |
28,3a |
15,7 |
16,8 |
561 |
Lampaanliha |
0,5a |
0,024 |
0,025 |
- |
Poronliha |
0,4a |
0,018 |
0,018 |
- |
Hevosenliha |
0,3a |
0,001 |
0,001 |
- |
Kala |
16,9b |
63,3 |
- |
- |
Riista |
1,9c |
0,219 |
- |
- |
Hunaja |
0,85a |
0,026 pesää / 34 000 lentoa |
- |
- |
a Ravintotase 2022 (maidon osalta ravintotaseen kulutusluvut laskettu raakamaidoksi)
b Kalankulutustilasto 2021 (tarvittaessa muunnettu ilmoitetut filepainot kalojen raakapainoiksi kertoimien avulla)
c Riistasaalistilastot 2021
* Elinpäivien laskemisessa ei ole voitu huomioida kaikkia ketjussa eläneitä eläimiä (edellinen sarake), vaan ainoastaan syödyt eläimet
Laskennassa on huomioitu osittain myös ne eläimet, jotka ovat osallisina tuotantoeläinten tuotantoketjussa, mutta eivät itse päädy kenenkään lautaselle (kuten kasvatuksen aikana kuolleet eläimet, teurastuksen yhteydessä hylätyt eläimet, munintakanojen tuotannossa kuoriutuvat ja heti lopetettavat kukkotiput, sekä broilerin kasvattamiseen tarvittavat vanhempaispolven linnut). Niille tuotantoeläimille, joiden teurastusiät ja painot ovat tiedossa, on voitu laskea myös keskivertosuomalaisen kuluttaman ravinnon tuottamiseksi tarvittavien elinpäivien lukumäärä.
Ravintotaseen kuolleisuustase: Kuinka monta eläintä keskimääräinen suomalainen kuluttaa ravinnoksi vuodessa? -raportti kokonaisuudessaan:
https://www.elaintieto.fi/wp-content/uploads/2023/06/AWEC-Ravintotase-2022-kuolleisuustase-raportti.pdf
Lisätietoja:
Tarja Koistinen, Luonnonvarakeskus
tarja.koistinen@luke,fi, puh. 029 5323541
elinpäivät tuotanto-oloissa ei logoa.jpg
Koko: 0,07 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1080x1080elinpäivät tuotanto-oloissa ei logoa.jpg
Koko: 0,07 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1080x1080maidonkulutus ravintotase 1 ei logoa.jpg
Koko: 0,07 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1080x1080maidonkulutus ravintotase 1 ei logoa.jpg
Koko: 0,07 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1080x1080syödyt hevonen, poro, lammas ei logoa.jpg
Koko: 0,09 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1080x1080syödyt hevonen, poro, lammas ei logoa.jpg
Koko: 0,09 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1080x1080Eläinten hyvinvointikeskus (EHK) on kansallinen eläinten hyvinvoinnin asiantuntijaverkosto. EHK seuraa, kokoaa ja levittää tutkimukseen perustuvaa tietoa eläinten hyvinvoinnista sekä edistää tutkimuksen ja viranomaisten yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. EHK toimii Luonnonvarakeskuksen yhteydessä maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. EHK on eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien sihteeri ja julkaisee neuvottelukuntien kannanotot verkkosivuillaan www.eläintieto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1