Kangasalla selvitetty ravinteiden uudelleen hyödyntämistä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Kangasalla syntyy vuosittain useita kymmeniä tuhansia kiloja biosivuvirtoja, joita mm. voitaisiin jalostaa biokaasulaitoksissa lannoitteeksi. Ravinnekiertojen kehittämisen odotetaan tuovan alueelle taloudellisen hyödyn lisäksi ympäristöllisiä hyötyjä.  

BioKierto-hanke on selvittänyt elintarviketuotannon ja maatalouden yhteydessä syntyvien ravinnerikkaiden biosivuvirtojen sisältämien ravinteiden uudelleen hyödyntämisen mahdollisuuksia Kangasalla. Biosivuvirtoja syntyy pääosin hevosen ja broilerin lannasta sekä teollisuuden sivuvirroista. Näitä ravinnerikkaita materiaaleja voitaisiin jalostaa biokaasulaitoksessa lannoitteeksi ja tarjota samalla hiili- ja ravinnehyvitysmahdollisuutta yrityksille. Ravinteiden kierrätys tuo parhaimmillaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, materiaalisäästöjä sekä vähentää ympäristön, kuten vesistöjen, ravinnekuormia. Hiilen ja ravinteiden sidonta ovat mahdollisia maatalouden uusia elinkeinoja. 

“Esimerkiksi jalostamalla hevosen ja broilerin lantaa kuivaksi ja helposti kuljetettavaksi lannoitteeksi yhteisössä pystyttäisiin hallitsemaan helpommin fosforin määrää alueen ympäristössä. Lannoitetta voitaisiin myydä myös alueen ulkopuolelle”, hankkeen projektipäällikkö Jarkko Nummela kertoo. 

Hankealueen biosivuvirtojen kartoittamisen ohella BioKierto on selvittänyt alueelle sopivia ravinnekiertomalleja sekä järjestänyt työpajoja. Hankkeessa sovellettuja menetelmiä ovat olleet leväkasvatus, hyönteiskasvatus, biohiilen valmistus, biokaasuprosessit, arvojakeiden kuten kollageenin erottaminen biomassasta ja sen hyödyntäminen sekä vesivirtojen hallinta. 

Lisää hankkeen tuloksista tullaan raportoimaan hankkeen nettisivujen kautta, jossa myös tietoa muista vastaavista kansallisista hankkeista. 

BioKierto -hankkeen toteuttajina ovat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto. Lisäksi mukana on ollut alan teknologiayrityksiä sekä paikallisia alkutuottajia, Kangasalan kaupunki, Kangasalan lämpö ja Saarioinen. Hankkeen rahoittaa ympäristöministeriön Raki2-ohjelma ja hanke päättyy tänä vuonna. 

 Lisätietoja: 

Jarkko Nummela 
Tutkimuspalvelupäällikkö, HAMK Bio 
+358505745193 
[email protected]