Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Ilveksen kaatokiintiö lausunnoille – Kannanhoitoalueisiin muutoksia

Maa- ja metsätalousministeriö

Ilveksen kaatokiintiö lausunnoille – Kannanhoitoalueisiin muutoksia

Tiedote.
Julkaistu: 30.07.2014 klo 11:09
Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö esittää alkavalle metsästysvuodelle 503 ilveksen kaatokiintiötä. Ilveksen hoitosuunnitelmassa Suomi on tähän asti jaettu kahteen kannanhoitoalueeseen, jotka ovat poronhoitoalue sekä muun Suomen kannanhoitoalue. Nyt ministeriö esittää muun Suomen kannanhoitoalueen sisälle erilaisia painotuksia, koska Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) mukaan ilveskannan kehitys on huomattavan erilaista eri puolilla maata.Itäiseen osaan kuuluu Pohjois- ja Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi ja Kainuun poronhoitoalueen eteläpuoli. Läntiseen osaan kuuluu koko muu Suomi poronhoitoaluetta lukuun ottamatta.

Itäiselle osa-alueelle esitetään 228 ilveksen ja läntiselle 275 ilveksen kiintiötä. Toteutuessaan nämä kiintiöt verottaisivat nykyisen muun Suomen kannanhoitoalueen ilveskantaa 18,6 prosenttia, joka on saman verran kuin kuluvana metsästysvuonna, jos huomioidaan myös liikenteessä kuolleet ilvekset. Läntiselle osa-alueelle esitetään suurempaa kiintiötä, koska siellä ilveksillä on itää paremmat lisääntymismahdollisuudet.

Poronhoitoalueen ilveskiintiöstä halutaan luopua
Poronhoitoalueella ilveskiintiöstä halutaan luopua kokonaan, koska kanta-arvio on siellä epäluotettavampi kuin muualla maassa.  RKTL:n mukaan poronhoitoalueen ilveskantaa on vaikea arvioida, koska kyseessä on suuri alue, jolta löytyy harvakseltaan petoyhdysmiehiä. Myös pentuhavaintoja tehdään muuhun maahan verrattuna vähän.

Luotettavamman perustan ilveksen kaadolle poronhoitoalueella antavat ilveksen aiheuttamat porovahingot, joita voidaan seurata lähes reaaliaikaisesti Riistavahinkorekisterin kautta. Ilveksen aiheuttamat porovahingot ovat nousseet yli 57 prosenttia kahdessa vuodessa. Vuoden 2013 vahingot olivat noin 1,25 miljoonaa euroa. Jatkossa poronhoitoalueella voitaisiin myöntää nykyistä joustavammin poikkeuslupia vahinkoa aiheuttavien ilvesten kaatamiseen.

Poronhoitoalueella esiintyy vain noin viisi prosenttia Suomen ilveskannasta. Muutos ei verottaisi kantaa juurikaan aiempaa enempää, koska ilveskiintiö on useana vuonna jäänyt toteutumatta. Kuluvana metsästysvuonna poronhoitoalueella kaadettiin kannanhoidollisin poikkeusluvin vain 12 ilvestä, kun kiintiö oli 40 ilvestä. Vahinkoperustein kaadettiin 13 ilvestä.

Ilveskanta kasvoi hieman
RKTL:n tuoreen arvion mukaan Suomessa elää 2700–2900 yli vuoden ikäistä ilvestä, kun viime vuoden vastaava arvio oli 2500–2800. Viime vuonna koko Suomen kiintiö oli 589 ilvestä, joista saaliiksi saatiin 518 ilvestä. Kanta on kasvanut etenkin läntisessä Suomessa ja muualla maassa pysynyt vakaana. Viime kesän alussa syntyneitä pentueita arvioidaan olevan noin 500–550, mikä on noin 30 pentuetta enemmän kuin vuonna 2012.

Ilves kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin, jonka metsästystä säädellään EU:n luontodirektiivissä. Direktiivi kieltää ilveksen tahallisen pyydystämisen ja tappamisen paitsi jos ne aiheuttavat erityisen merkittäviä vahinkoja. Lisäksi ilves on rauhoitettu Suomessa ympäri vuoden. Suomen ilveskanta on kuitenkin kasvanut niin paljon, että sitä voidaan säädellä kansallisesti kannanhoidollisella metsästyksellä. Kannansäätelyllä pyritään pitämään ilveskanta vakaana sekä säilyttämään eläinten arkuus ihmistä kohtaan. Tavoitteena on säilyttää ilveskanta elinvoimaisena ja minimoida samalla ilvesten aiheuttamat haitat. Ilves käyttää ravinnokseen metsäkauriita, valkohäntäpeuroja ja metsäjäniksiä, jotka ovat tärkeitä riistalajeja. Lisäksi ilves aiheuttaa vahinkoa karja-, lammas- ja turkistaloudelle sekä metsästyskoirille. Ilveksen vuonna 2013 aiheuttamat kotieläinvahingot olivat yhteensä 245 000 euroa.

Ilvestä voidaan metsästää kannanhoidollisella poikkeusluvalla lokakuun ensimmäisestä päivästä helmikuun viimeiseen päivään poronhoitoalueella. Metsästyslain mukaan vuotuista saaliin määrää voidaan rajoittaa kiintiöillä. Koska poronhoitoalueelle ei ole tulossa kiintiötä, sinne voidaan myöntää poikkeusluvat jo elokuussa ennen tämän asetuksen voimaantuloa. Muualla maassa ilvestä saa metsästää joulukuun ensimmäisestä päivästä helmikuun viimeiseen päivään. Naarasta, jota seuraa vuotta nuorempi pentu, ei saa pyydystää. Poikkeusluvat ilveksen metsästykseen myöntää tarkkaa harkintaa käyttäen Suomen riistakeskus.

Ilveksen metsästyskiintiö on lausunnoilla 5.9. saakka. Ehdotus perustuu ilveskannan hoitosuunnitelmaan, joka on vahvistettu vuonna 2006.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295 162 391
ylitarkastaja Janne Pitkänen, p. 0295 162 338


 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs