Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Helena-myrskystä selvittiin pelättyä vähäisemmillä tuhoilla

Maa- ja metsätalousministeriö

Helena-myrskystä selvittiin pelättyä vähäisemmillä tuhoilla

Tiedote.
Julkaistu: 04.08.2014 klo 17:00
Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö

Heinäkuun 31. päivän Helena-myrskyssä on kaatunut Suomen metsäkeskuksen tarkennetun arvion mukaan puustoa 16 miljoonan euron arvosta, noin 0,4 miljoonaa kuutiometriä. Aikaisempiin myrskyihin verrattuna tuhot jäivät paikallisiksi ja niitä esiintyy lähinnä vain maan keskiosissa. Kaksi kolmasosaa vahingoittuneista puista on linjan Keski-Suomi - Kainuu tuulisimmilla alueilla. Kaatuneen puuston määrä vastaa yhtä prosenttia valtakunnan talousmetsien vuotuista hakkuumäärää, mutta alueellisesti tuhomäärä vastaa pahimmilla tuhoalueilla 3-4 viikon hakkuumääriä. Suomen metsäkeskuksen tuhoarvio on tehty yhteistyössä muiden metsäalan toimijoiden kanssa.

Metsätuhot muodostuvat hajallaan olevista pienistä tuhoalueista. Tuhoalueilla on tavallisesti yksittäisistä puista muutamaan sataan tuhoutunutta puuta ja osin syöksyvirtausten aiheuttamia yhtäläisempiä tuhokaistaleita. Puita kaatui herkimmin aiempien hakkuuaukeiden laidalla, vastikään harvennetuissa metsissä sekä sähkölinjojen ja teiden varsilla. Eniten tuulituhoja oli Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Kainuun alueilla; jokaisella alueella noin 50 000 kuutiometriä. Suuria yhtenäisiä tuulituhoalueita ei muodostunut, eikä maa- ja metsätalousministeriö näin ollen käynnistä tuhoalueiden ilmakuvausta.

Myrskystä on seurannut metsänomistajille noin 10 miljoonan euron menetykset. Menetykset johtuvat metsään jäävästä vahingoittuneesta puustosta, myrskypuiden normaalia suuremmista korjuukustannuksista, puutavaran laadun heikkenemisestä ja arvottomaksi vahingoittuneista puiden osista. Osa kaatuneesta puustosta voidaan korjata kuitupuuna mikä lieventää metsänomistajan hakkuumenetyksiä.

Jos vahingoittuneita kuusipuita on yli kymmenen kuutiometriä hehtaaria kohden, tulee tuon määrän ylittävä osuus poistaa metsästä hyönteistuhojen torjumiseksi metsätuholain mukaan viimeistään ensi kesän mennessä. Männyllä vastaava raja-arvo on 20 kuutiometriä hehtaarilla. Hyönteistuhoriskin minimointi on erittäin tärkeää erityisesti kuusen osalta kirjanpainajatuhojen torjumiseksi.

Hajallaan olevien tuhopuiden korjuu on hidasta ja hankalaa. Myrskypuiden korjuu onkin syytä jättää ammattilaisen tehtäväksi. Omatoimista myrskytuhopuiden korjuuta ei suositella. Myrskytuhopuiden korjuu vaatii erityistä huolellisuutta ja turvallisuuden takaamiseksi se suositellaan tehtäväksi koneellisesti. Myös tarpeetonta liikkumista myrskytuhoalueella on vältettävä. Erityisesti on huolehdittava, etteivät lapset mene leikkimään myrskytuhopuiden tai niiden juurakoiden läheisyyteen.

Metsää tuhoalueella omistavan kannattaa olla yhteydessä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen, metsäpalveluyrittäjään tai metsäyhtiöön jatkotoimia varten.

Edellisen kerran Suomen metsiä runtelivat viime vuoden lopulla Seija-, Eino- ja Oskari-myrskyt, jotka kaatoivat yhteensä noin neljä miljoonaa kuutiometriä puuta. Vuoden 2011 lopulla Tapani ja Hannu-myrskyt kaatoivat puuta kaikkiaan 3,5 miljoonaa kuutiometriä eli noin 120 miljoonan euron arvosta. Vuoden 2010 heinä-elokuun vaihteessa Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyt kaatoivat tuolloin Metsäntutkimuslaitoksen tekemän arvion mukaan kaikkiaan 8,1 miljoonaa kuutiometriä puuta.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Sanna Paanukoski, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2449
valmiuspäällikkö Tuomo Mikkonen, Suomen metsäkeskus, p. 044 7104226

http://www.metsakeskus.fi/toiminta-metsatuhoissa


 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs