Geologian tutkimuskeskus (GTK) jatkaa happamien sulfaattimaiden yleiskartoitusta rannikkoalueilla. Tulevana kesänä (kesäkuu-syyskuu) töitä tehdään Pohjois-Pohjanmaalla pääosin Siikajoen ja Oulujoen välisellä alueella sekä Ii-joen valuma-alueella. Pohjanmaalla täydennetään aikaisemmin tehtyä yleiskartoitusta pääosin Mustasaaren alueella. Etelä-Suomessa kartoituksia tehdään pääasiassa Varsinais-Suomessa Turun ja Salon seudulla sekä Satakunnassa Porin ja Rauman alueilla.
Maastossa kartoittajat tekevät maaperähavaintoja käsikairalla ja käsikäyttöisellä moottoritärykairalla pelto-, suo- ja metsäalueilla. Kairauspisteillä kuvataan maaperän maalajit, otetaan maaperänäytteitä laboratorioanalyysejä varten sekä tehdään pH-mittauksia suoraan maannäytteistä. Näytteiden ottaminen ei aiheuta haittaa luonnolle eikä jätä pysyviä jälkiä maastoon.
Laboratoriossa näytteistä määritetään rikkipitoisuus ja muiden alkuaineiden pitoisuuksia. Näytteet myös hapetetaan (pH-inkubaatio), minkä avulla todennetaan happamoitumista aiheuttavien sulfidien olemassaolo.
Tutkimustulosten perusteella laaditaan valuma-aluekohtaisesti yleiskartta happamien sulfaattimaiden luokiteltuna esiintymisen todennäköisyyksien mukaan. Kartat julkaistaan kaikille avoimessa karttapalvelussa osoitteessa http://gtkdata.gtk.fi/hasu/index.html.
Haittojen ehkäisy alkaa kartoituksella
Suomen rannikkoalueilla esiintyy monin paikoin ympäristölle haitallisia tai potentiaalisesti haitallisia happamia sulfaattimaita. Happamia sulfaattimaita esiintyy erityisesti muinaisen Littorina-meren ylimmän rannan alapuolisella alueella (Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla noin 90–100 m ja Etelä-Suomessa noin 20–40 m korkeuteen merenpinnan yläpuolelle), joka on noussut merestä maankohoamisen seurauksena. Tyypillisesti nämä alavat vanhat merenpohjan kerrostumat ovat nykyisin viljelyskäytössä tai turpeen alla soiden pohjalla.
Kyseisiä alueita kuivatettaessa maataloustarkoituksiin, turve- ja metsämaiden ojituksissa sekä rakentamisen yhteydessä alueen pohjavedenpinta laskee, jolloin sulfidikerrokset joutuvat pohjavedenpinnan yläpuolelle ja maaperän rikkiyhdisteet hajoavat ilman hapen vaikutuksesta tuottaen rikkihappoa. Rikkihappo liuottaa vuorostaan ympäristöstään metalleja. Näistä syntyy edelleen happamia ja metallirikkaita valumavesiä, jotka pilaavat vesistöjä ja jokisuistoja. Jokivesistöjen kalakuolemat ovat happamien ja metallirikkaiden huuhtoutumien näkyvin seuraus.
Happamilla sulfaattimailla on heikot geotekniset ominaisuudet, ja suunnittelussa ja rakentamisessa tulisi huomioida betoni- ja teräsrakenteiden syöpymisvaaraa sekä huolehtia happamista kaivumassoista.
Jotta happamista sulfaattimaista syntyviä haittoja voitaisiin ehkäistä tai vähentää, on selvitettävä, missä rikkipitoisia sulfidisedimenttejä (usein tumman- tai mustan värisiä) esiintyy. Tällä kartoitustyöllä pyritään luomaan yleiskuva sulfaattimaiden esiintymisestä tutkimusalueella.
EU:n vesipuitedirektiivin mukaisessa luokittelussa varsinkin Pohjanmaan jokivesistöt ovat sekä ekologiselta että kemialliselta tilataan heikossa kunnossa. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö laativat 2011 kansallisen strategian happamien sulfaattimaiden haittojen vähentämiseksi.
Myös vesienhoidon toteutusohjelmassa 2010–2015 ja uusissa vesienhoitosuunnitelmissa vuosille 2016–2021 painotetaan happamien sulfaattimaiden kartoituksen nopeaa toteuttamista GTK:n toimesta eräänä edellytyksenä saavuttaa vesipuitedirektiivin vaatimaa pintavesien hyvää tilaa myös Länsi-Suomessa.
Kartoitustuloksista on hyötyä esimerkiksi kansallisessa ja alueellisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa (YM, MMM, maakuntaliitot, kunnat, ELY-keskukset, AVI:t), maa- ja metsätaloudessa (maanviljelijät, MTK, ProAgria, metsäkeskukset, ojitusyhtiöt), turveteollisuudessa, maarakentamisessa ja konsulttiyrityksissä.
Kartoitustyöt Iijoen-valuma-alueella tehdään osin HazArctic-projektin (Geo-Bio Hazards in the Arctic Region) puitteissa, joka saa rahoitusta Kolarctic ENI CBC –ohjelmasta ja Lapin liitosta.
Lisätietoja:
Geologi Jaakko Auri, GTK, Ympäristögeologia, Espoo, puh. 029 503 5222, [email protected]
Erikoistutkija Anton Boman, GTK, Ympäristögeologia, Kokkola, puh. 029 503 5216, [email protected]
Geologi Pauliina Liwata-Kenttälä, GTK, Ympäristögeologia, Rovaniemi, puh. 029 503 4133, [email protected]
Geologian tutkimuskeskus GTK luo geologisella osaamisella ratkaisuja, uutta elinkeinotoimintaa ja kestävää kasvua. GTK:n työ painottuu puhtaaseen teknologiaan, mineraalitalouteen, digitalisaatioon ja yhdyskuntarakentamiseen. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen laitos ja työllistää noin 420 henkeä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1