Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Etelä-Savosta löytyi lähes 200 vieraslajiesiintymää

Etelä-Savosta löytyi lähes 200 vieraslajiesiintymää

Julkaistu: 10.12.2008 klo 10:03
Julkaisija:

Etelä-Savossa kerättiin kesällä 2008 tietoja haitallisten vieraslajien esiintymistä. Pääasiassa yleisöilmoitusten perusteella Etelä-Savon ympäristökeskuksen tietoon tuli 187 vieraslajiesiintymää.

Etelä-Savossa kerättiin kesällä 2008 tietoja haitallisten vieraslajien esiintymistä. Pääasiassa yleisöilmoitusten perusteella Etelä-Savon ympäristökeskuksen tietoon tuli 187 vieraslajiesiintymää. Eniten ilmoituksia saatiin jättiputkesta ja jättipalsamista. Jättiputken kasvupaikkoja löytyi 122 ja jättipalsamin 42 kappaletta. Loput havainnot koskivat etanoita, pihoilta karanneita koristekasveja ja lupiinia. Lupiinin esiintymiä kirjattiin ylös sellaisilta paikoilta, missä kasvit haittaavat alueen asukkaita tai uhkaavat harvinaistuvia lajeja ja kasvillisuustyyppejä. Eniten havaintoja tuli tiheimmin asutuilta Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen taajama-alueilta.

Etelä-Savossa vieraslajien aktiiviseen torjuntaan on lähdetty ensimmäisten joukossa Suomessa. Valtakunnallisen vieraslajistrategian laatiminen on aloitettu syksyllä 2008 ja se valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä.

Jättiputki ja jättipalsami hankalimmat lajit

Etelä-Savossa laajimmalle levinneitä ja vaikeimmin torjuttavia vieraskasvilajeja ovat jättiputki ja jättipalsami, jos mukaan ei lasketa tienvarsia valloittavaa lupiinia. Osalle yleisön ilmoittamista kohteista tehtiin maastokäyntejä. Maastokäyntien perusteella selvisi, että jättiputkea ja jättipalsamia kasvaa Etelä-Savossa tyypillisesti sellaisilla asutuksen läheisillä paikoilla, joita hoidetaan vain osittain tai ei lainkaan. Esimerkiksi autioituneet tontit ja pihapiirien reunat, ulkoilualueet, sähkölinjojen alustat sekä teiden vierustat ovat paikkoja, joilla vieraslajit pääsevät runsastumaan ja leviämään ympäristöön.

Molemmat lajit pystyvät leviämään myös alkuperäiseen luontoon. Jättiputki on useissa paikoissa Etelä-Savossa leviämässä metsiin ja jättipalsamia kasvaa jo useiden hehtaarien laajuisina, lähes yhtenäisinä kasvustoina lehdoissa ja lehtomaisissa metsissä. Jättipalsamia tavataan myös entisillä pelloilla, jotka kasvavat umpeen luontaisesti tai joille on istutettu puiden taimia. Jopa puolitoistametriseksi venähtävät kasvit tukahduttavat puuntaimien kasvua. Etenkin jättipalsamista ilmoitettiin runsaasti esiintymiä, jotka sijaitsevat kaukana ihmisasutuksesta metsäteiden varsilla. Näiden paikkojen menneisyyttä tutkiessa paljastui, että kasvit ovat kulkeutuneet paikoille maansiirtojen tai puutarhajätteen mukana.

Torjuntatyöstä kerättiin kokemuksia

Etelä-Savossa torjuttiin vieraskasvilajeja kesällä 2008 Etelä-Savon ympäristökeskuksen ja Kaakkois-Suomen tiepiirin yhteisessä Näkymiä ympäristöön-hankkeessa. Vieraslajeja torjuttiin koeluonteisesti teiden varsiin liittyviltä alueilta. Yhteistyössä Otavan koulutilan kanssa torjuttiin jättiputkia Mikkelin Otavassa sekä myrkyttämällä että mekaanisesti kaivamalla kasvit juurineen maasta. Jättipalsameita kitkettiin Pappilanniemen luonnonsuojelualueelta Hirvensalmen kirkonkylästä ja Savonlinnan Haukiniemen maakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta. Lupiinien hävittämistä kokeiltiin Kangasniemi-Joutsa -tiellä. Töistä saatiin arvokasta oppia, sillä vieraslajien hävittämisestä laajassa mitassa ei ole paljon kokemuksia koko maassa.

Sateinen kesä runsastutti etanoita

Aiemmin erityisesti Etelä-Suomen ja rannikon vitsauksena ollut lehtokotilo on leviämässä Etelä-Savoon. Sateinen kesä oli erinomainen etanakesä, ja lehtokotilot runsastuivat paikoin harmiksi asti.Lehtokotilohavaintoja saatiin mm. Mikkelin Rantakylästä, jossa satoja yksilöitä kiipeili talojen seiniä pitkin. Myös Savonlinnasta ja Mäntyharjulta tuli ilmoituksia. Etanat ovat ikäviä rutistessaan jalkojen alla, etanat myös syövät kasvien lehtiä ja aiheuttavat tuhoa kotipuutarhassa.
Yhteistyötä tarvitaan torjunnassa

Etelä-Savon ympäristökeskus kiittää kaikkia aktiivisia henkilöitä ja tahoja, jotka ovat ilmoittaneet tuntemistaan esiintymistä. Tulevaisuudessa työ vieraslajien parissa jatkuu. Yhteistyötä mm. alueen kuntien kanssa on tarkoitus tiivistää ja päästä monipuolisemmin myös käytännön torjuntatoimiin.

Koska esiintymiä todennäköisesti on paljon enemmän, kuin tähän mennessä on tullut tietoon, voi Etelä-Savon ympäristökeskukseen edelleen ilmoittaa havaintoja vieraslajeista: puh. 020 690 166, neuvonta.esa@ymparisto.fi. Havaintojen ilmoittaminen on tärkeää, jotta saadaan kokonaiskuva Etelä-Savon vieraslajitilanteesta.

Neuvontaa saa ympäristökeskuksesta ja lisätietoja vieraslajien torjunnasta löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi > Etelä-Savo > Luonnonsuojelu > Lajien suojelu > Vieraslajit

Linkki Vieraslajit-sivulle: Vieraslajit

Lisätietoja:

Biologi Hanna Seitapuro, Etelä-Savon ympäristökeskus,
puh. 0400 241 739.

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs