Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Etelä-Savon vedenpinnat korkealla vuoden alussa

Etelä-Savon vedenpinnat korkealla vuoden alussa

Julkaistu: 08.01.2009 klo 12:11
Julkaisija:

Viime vuonna pintavedet olivat tavanomaista korkeammalla Etelä-Savossa, mikä heijastuu myös vuoden 2009 alun vesitilanteeseen. Saimaan vedenpinnan korkeus oli tammikuun 7. päivänä NN+ 76,47 m, joka on 70 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Kertaakaan vuodenvaihteen 1981-82 jälkeen ei Saimaan vedenpinta ole ollut yhtä korkealla vuodenvaihteessa kuin nyt.

Viime vuonna pintavedet olivat tavanomaista korkeammalla Etelä-Savossa, mikä heijastuu myös vuoden 2009 alun vesitilanteeseen. Saimaan vedenpinnan korkeus oli tammikuun 7. päivänä NN+ 76,47 m, joka on 70 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Kertaakaan vuodenvaihteen 1981-82 jälkeen ei Saimaan vedenpinta ole ollut yhtä korkealla vuodenvaihteessa kuin nyt.

Marras-joulukuun lisäjuoksutuksista huolimatta Saimaan vedenpinta nousi loppuvuodesta nopeasti. Tällä hetkellä on käytössä luonnonmukaista vedenkorkeutta vastaava juoksutus, 810 m3/s, ja sitä on tarkoitus nostaa 10 m3/s tammikuun kolmannella viikolla. Keskiennusteen mukaan vedenpinta nousee tammikuussa korkeintaan muutaman senttimetrin ja lähtee tammikuun loppupuolella hitaaseen laskuun. Saimaan vedenkorkeus tulee pysymään selvästi ajankohdan keskitason yläpuolella ainakin kevääseen saakka.  

Myös ylemmällä vesistöalueella vedenpinnat ovat korkealla: Pielinen +65 cm, Kallavesi + 30 cm ja Kermajärvi + 35 cm. Juoksutus muun muassa Pielisjoen Kaltimossa on erittäin suuri. Myös Kallaveden vedenkorkeutta on jo saatu alennettua lisäjuoksutuksilla.

Mäntyharjun reitillä Kyyvedellä vedenpinta on ajankohtaan nähden  45 cm korkeammalla ja Puulalla 12 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Kyyvesi on lähtenyt hienoiseen laskuun ja Puulan vedenpinta on pysynyt viime päivinä vakaana. Keskiennusteen mukaan tammikuun loppuun mennessä Kyyveden vedenkorkeus laskee noin 10-15 cm ja Puulan noin 5 cm, mutta juoksutuspäätökset vaikuttavat asiaan. Juoksutus Kissakoskesta on vuoden vaihteessa ollut suuri, noin 40 m3/s, kun keskimäärin tähän aikaan vuodesta juoksutus on noin 30 m3/s. Monilla Mäntyharjun reitin pienemmillä latvajärvillä vedenpinta on jo lähtenyt laskuun.

Järvien vedenkorkeudet

Seuraavassa kuvassa on esitetty jatkuvasti havaittavien järvien nykyisten vedenkorkeuksien poikkeamat senttimetreinä pitkäaikaisesta keskiarvosta. Suluissa oleva luku kertoo poikkeaman viimevuotisesta vastaavan ajan vedenkorkeudesta. Tiedot ovat aikaväliltä 31.12.2008  -7.1.2009.

Tietoja kartan järvien ominaisuuksista

Synsiä on pienehkön valuma-alueen keskivaiheilla sijaitseva Puulaan laskeva, valuma-alueen kokoon nähden melko suuri järvi
(19 km2).

Kyyvesi on pinta-alaltaan yli 1000 km2:n valuma-alueen suuri, alin allas. Järven pinta-ala on n. 130 km2. Kyyvesi sijaitsee Mäntyharjun reitin latvaosassa.

Puula, jonka pinta-ala 332 km2, on Kissakosken padolla säännöstelty suurjärvi Mäntyharjun reitillä. Puulaan laskee muun muassa Kyyvesi.

Vahvajärvi on allas, johon Puulan vedet purkautuvat ja missä virtaaman vaihtelut voivat aiheuttaa suurehkoja vedenkorkeusvaihteluja. Hirvensalmella sijaitsevan järven pinta-ala 14 km2.

Lahnavesi sijaitsee Mäntyharjun reitin keskiosassa. Mäntyharjulla sijaitsevan järven pinta-ala on 13 km2.

Kermajärvi on Kallaveden vesien itäisen haaran ja säännöstellyn Juojärven reitin vedet vastaanottava suuri allas Saimaan yläpuolella. Järvi on kooltaan 85 km2.

Haukivesi on Savonlinnan salmien padotuksen vuoksi useimmissa tilanteissa hieman alapuolisia Saimaan osia ylempänä oleva Saimaan allas (560 km2). Haukiveteen laskevat pohjoisesta Kallaveden ja idästä Oriveden-Pyhäselän alueilta tulevat vedet.

Saimaa on suurikokoisen Vuoksen vesistöalueen (yli 60 000 km2) alaosassa sijaitseva keskusallas. Saimaan vedenpintaa säädellään muun muassa Imatran voimalaitospatojen avulla Saimaan juoksutussäännön mukaisesti.

Maavesi on melko suuren valuma-alueen säännöstelty järvi, mikä saa sen käyttäytymään jossain määrin luonnontilaisista vesistöistä poiketen. Järvi sijaitsee Pieksämäen ja Joroisten rajalla. Järven koko on 32 km2.

Ylä-Enonvesi on kalanviljelyn tarpeisiin säännöstelty, vesistöalueensa alin allas Enonkoskella. Järvi on kooltaan 12 km2.

Suurijärvi on pieneen valuma-alueeseensa verrattuna suurikokoinen järvi (8 km2) Savonlinnan ja Kerimäen rajalla. Järven vedenpinnankorkeuteen vaikuttavat tekijät näkyvät nopeasti, koska järvi itse muodostaa suuren osan koko valuma-alueesta.

Myllylampi on Lohnajärven ja Kuhajärven välinen lampi Sulkavalla. Lammen pieni tilavuus ja siihen nähden suurehko virtaama voivat tällä paikalla saada aikaan suuria vedenkorkeuden vaihteluja.

Saimaan vesistöalueen ja Mäntyharjun reitin suurimpien järvien vesistöennusteet ja vedenkorkeudet löytyvät kuvina tämän tiedotteen lopussa olevasta linkkiluettelosta.

 

 

Viime vuosi poikkeuksellisen runsassateinen

Syksyn ja alkutalven aikana Vuoksen vesistössä ja Mäntyharjun reitillä satoi harvinaisen paljon: lokakuun alusta lähtien vesistöalueelle kertynyt sadanta oli noin 230 mm ja koko vuoden sademäärä lähes 800 mm. Ainoastaan touko- ja syyskuu olivat tavanomaista vähäsateisempia. Etenkin loppusyksyn ja alkutalven runsaat sateet kasvattivat valuntoja ja järvien tulovirtaamia.

Yleensä vuotuinen sademäärä on Etelä-Savossa keskimäärin noin 600 mm. Suomen ympäristökeskuksen mukaan viime vuoden aluesadanta saattaa sijoittua kakkossijalle vuodesta 1911 alkavassa tilastossa. Vuonna 1974 satoi arviolta 830 mm, mikä näkyi Saimaalla vuosien 1974-75 "talvitulvana".

Pohjavesien pinnat korkealla

Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella kerätään pohjavesien korkeustietoja Puumalan Pistohiekan, Pieksämäen Naakkiman ja Pertunmaan Kolunojan havaintoasemilla. Puumalan ja Pieksämäen asemien pohjavesien muodostumisalueet ovat laajoja sora-hiekkamaiden pohjavesialtaita, jollaisia käytettäisiin raakavesilähteinä, jos ne sijaitsisivat lähempänä taajamia. Ne reagoivat varsin hitaasti sadannan ja sulannan muutoksiin. Pistohiekan pohjavedenkorkeus seuraa kohtalaisen hyvin Saimaan vedenpinnan korkeutta. Pertunmaan Kolunoja on muodostuma-alueeltaan pienempi ja se sijaitsee moreenimaalla.

Loka-joulukuun sateet nostivat pohjaveden pintoja ajankohdan keskiarvon yläpuolelle. Joulukuussa pohjaveden korkeus oli Etelä-Savon pohjavesiasemilla 35-70 cm yli ajankohdan keskikorkeuden. Pohjavesiasemien vedenkorkeudet löytyvät kuvina tämän tiedotteen lopussa olevasta linkkiluettelosta.

Myös kaivoissa vesitilanne on hyvä ja kaivovesi tulee riittämään ainakin alkukesään. Alla on esitetty esimerkkinä Rantasalmella sijaitsevan Etelä-Kokkilan kaivon vedenpinnan vaihteluita. Pohjaveden pinnat kääntyvät laskusuuntaan, kun sade tulee lumena ja routa estää veden imeytymisen maaperään.

 

Linkit

Saimaan vedenkorkeus ja ennuste

Saimaan vedenkorkeus

Puulan alueen vedenkorkeudet

Mäntyharjun reitin eteläosan vedenkorkeudet

Pohjavedenkorkeudet Etelä-Savossa

Saimaan juoksutussääntö

Lisätietoja                     

Suunnittelija Juho Kotanen, Etelä-Savon ympäristökeskus,
puh. 0400 572 215

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs