Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ympäristö ja luonto » Ehdotus ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiksi 2030 oikeansuuntainen

Energiateollisuus ry

Ehdotus ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiksi 2030 oikeansuuntainen

Tiedote.
Julkaistu: 22.01.2014 klo 14:15
Julkaisija: Energiateollisuus ry

Euroopan komission tänään julkistama ilmasto- ja energiapaketti vastaa pääosin Energiateollisuus ry:n asettamia tavoitteita Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikalle vuoteen 2030. Sen keskeisiä lähtökohtia ovat Euroopan kilpailukyky ja energiaturvallisuus yhdessä ilmastotavoitteiden kanssa. Sitova kasvihuonekaasujen vähennystavoite on päätavoite ja muut tavoitteet on mitoitettu siihen nähden kustannustehokkaasti.

– Emme kuitenkaan pidä tarpeellisena edes EU-tasoista sitovan uusiutuvan energian tavoitetta, koska päästökauppa ohjaa automaattisesti uusiutuvan energian lisäämiseen. Päästöoikeuksien tarjonnan hallintamekanismi lisää olennaisesti päästökaupan toimivuutta ja hinnan ennustettavuutta, toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo.

Vuonna 2008 vahvistetut 20-20-20 tavoitteet ja ohjauskeinot ovat osoittautuneet erittäin kalliiksi ja kustannustehottomaksi ratkaisuksi päästökauppasektorille. Erityisesti erilaiset kansalliset tukiratkaisut uusiutuvalle energialle ovat haitallisia Euroopan sähkömarkkinoiden ja päästökaupan toimivuudelle. EU:n taloustaantuma on jatkunut jo 5 vuotta ja liuskekaasu on heikentänyt Euroopan energiateollisuuden kilpailuasemaa etenkin Yhdysvaltoihin nähden. Sellaisen kansainvälisen ilmastosopimuksen syntyminen, joka takaisi eurooppalaiselle teollisuudelle tasapuoliset kilpailuasetelmat, ei myöskään vaikuta todennäköiseltä. Energiateollisuus on sitoutunut ilmastotavoitteisiin ja tarvitsee sitä varten selkeän ja pitkäjänteisen toimintaympäristön.

– Komissio on nyt tiedostanut nämä tosiasiat ja pyrkii kaudelle 2021–2030 korjaamaan kalliiksi tulleen virheen nykyisessä monikärkisessä tavoitteen asettelussa. Komission esittämä kasvihuonekaasujen 40 prosentin vähennystavoite vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä on haastava, mutta välietappina se on linjassa vuoden 2050 tavoitetason kanssa. Uusiutuvalle energialle EU-tasolla asetettu 27 prosentin sitova tavoite on linjassa päästötavoitteen kanssa, kun myös energiatehokkuuden parantuminen otetaan huomioon.

Päästötavoite jaetaan EU-tason tavoitteeksi päästökaupassa mukana oleville yrityksille (sähkön ja kaukolämmön tuottajat sekä energiavaltainen teollisuus) ja kansallisiksi tavoitteiksi päästökaupan ulkopuolisille toimijoille (kotitaloudet, liikenne, palvelut ja osa teollisuudesta). Päästökaupan toimintaperiaatteen mukaisesti päästökauppatoimijat saavuttavat EU-tasolla tavoitteensa varmasti, ja muut ohjauskeinot, kuten verot ja tuet ovat siten tarpeettomia. Hyvin toimiva päästökauppa tukee myös uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta. Sen sijaan päästökaupan ulkopuolella ohjauskeinot ovat ilmeisen tarpeellisia, jotta kansalliset tavoitteet saavutetaan.

Uusiutuvan energian edistämisessä pitäisi Naukkarisen mukaan siirtyä nykyisistä sähkön tuotantotuista markkinavetoiseen ohjaukseen ja tukiresursseja tulisi kohdistaa tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja sen kaupallistamiseen. Kypsän ja päästökauppaympäristössä kilpailukykyisen teknologian tuotantotuet kuten syöttötariffit ovat tehottomia, kalliita ja perusteettomia. Komissio korostaakin aivan oikein innovaatiotoimintaa ja uutta teknologiaa, jossa murto-osalla nykyisestä noin 50 miljardin vuosittaisesta uusiutuvan energian tuesta saadaan moninkertainen hyöty pitkällä aikavälillä. Kalliit kypsän tuotannon tuet ovat teknologisen kehityksen jarru, mikä näkyy jo nyt Euroopan tuuli- ja aurinkovoimalaitoksia rakentavien yritysten huonona menestyksenä kansainvälisessä kilpailussa.

Direktiiviesityksen mukainen automaattinen päästöoikeuksien tarjonnanhallinta vahvistaa päästökauppaa, vakauttaa päästöoikeuden hintavaihteluita ja lisää hinnan ennustettavuutta. Se on myös toteutettu niin, että riski poliittiseen puuttumiseen on vähäinen.  Komission esityksen mukaan vakausmekanismi otettaisiin käyttöön seuraavan päästökauppakauden alusta vuonna 2021.

– Komissio korostaa lämmityksen roolia ja erityisesti kaukolämpö todetaan energiatehokkaaksi ratkaisuksi taajamissa. Kaukolämmön sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannon edistämiseksi komissio ei kuitenkaan ole riittävän aktiivinen. Energiateollisuus on jo pitkään esittänyt, että eri lämmitysjärjestelmien tasapuolisen kohtelun vuoksi kaikki lämmitys olisi saatava päästökaupan piiriin. EU-tasolla tämä lisäisi olennaisesti myös päästökaupan kattavuutta ja vaikuttavuutta. Valitettavasti tällaista esitystä komissio ei kuitenkaan nyt tee, Naukkarinen korostaa.

Päästökauppaa vahvistettaessa on estettävä hiilivuodon syntyminen ja huolehdittava energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvystä. Yhden tavoitteen asettaminen johtaa kustannustehokkaimpaan ratkaisuun ja täten haittaa vähiten kansantalouden kilpailukykyä. Hiilivuotoaloille ilmaisjako ja sähkön ja lämmön hinnan sisältämien välillisten päästökauppakustannusten kompensaatiot ovat välttämättömiä. Kompensaatiot voidaan rahoittaa esim. ohjaamalla osa päästöoikeuksien huutokauppatuloista tähän tarkoitukseen.

 

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, 050 607 02  juha.naukkarinen@energia.fi
Johtaja Pertti Salminen, +358 40 5696 996, pertti.salminen@energia.fi
Johtaja Jukka Leskelä, 050 5937 233 jukka.leskela@energia.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs