WWF ja joukko vapaaehtoisia rehkii parhaillaan Pohjois-Karjalan Ala-Koitajoella ennallistamassa saimaannorppaakin uhanalaisemman järvilohen lisääntymis- ja poikasalueita. Talkooleiri kuuluu Freshabit LIFE IP- hankkeeseen, ja se järjestetään yhteistyössä Metsähallituksen, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen sekä Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Talkooviikon aikana esimerkiksi siirretään joessa sijaitsevia sammalkiviä, jotta pohjasammalet leviäisivät ja runsastuisivat nopeammin. Samalla muodostuu suoja- ja ruokailupaikkoja sekä kaloille että pohjaeläimille. Leiripaikan lähellä sijaitsevalla Kesonsuolla kartoitetaan pienvirtavesien tämänhetkistä tilaa, ja lisäksi Patvinsuon kansallispuistossa kunnostetaan purouomaa puumateriaalin avulla.
Ala-Koitajoella on jo aiemmin tehty koneellisia kunnostuksia, joilla on pyritty parantamaan äärimmäisen uhanalaisen järvilohen lisääntymismahdollisuuksia.
”Kunnostusten jäljiltä joen pohja on monin paikoin paljas, ja nyt tehtävillä sammalkivien siirroilla pyritään nopeuttamaan pohjan palautumista luontaisempaan tilaan”, selittää ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Helena Haakana.
”Leirin aikana tehtävät kunnostustoimet jatkavat sitä hyvää työtä, mitä täällä on jo aiemmin järvilohen eteen tehty. Tällä hetkellä järvilohella ei ole voimalaitosten takia vapaata vaellusyhteyttä Ala-Koitajokeen, vaan niitä kuljetetaan tänne patojen ohi. Esimerkiksi vuonna 2017 tänne siirrettiin yli 150 kalayksilöä. Toiveenamme on, että pitkällä aikavälillä järvilohen luontainen elinkierto ja vapaa vaellus mahdollistuisi täällä ja muissa vastaavissa vesistöissä”, toteaa leirin kenttämestarina toimiva WWF:n suojeluasiantuntija Olli Sivonen.
Joensuun koillispuolella Koitajoen vesistöalueeseen kuuluva ja Pielisjokeen laskeva Ala-Koitajoki on aikoinaan ollut merkittävä järvilohen lisääntymisalue. Koitajoki on noin 200 kilometrin mittainen erämainen joki, joka virtaa sekä Suomen että Venäjän puolella. Alueelta löytyy niin jyrkkäpiirteisiä kallioita ja kanjoneita kuin myös hiidenkirnuja ja maisemallisia retkeilyreittejä.
Kaikki suomalaiset vaelluskalalajit ovat nykyisin uhanalaisia, ja järvilohi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Järvilohikantojen heikkenemiseen ovat vaikuttaneet jokien perkaukset, vesivoima ja liikakalastus.
Lisätiedot:
Jari Luukkonen, suojelujohtaja, WWF Suomi, [email protected], puh. 040 585 0020
Olli Sivonen, suojeluasiantuntija, WWF Suomi, [email protected], puh. 050 305 5714
Helena Haakana, vesitalousasiantuntija, ELY-keskus, [email protected], puh. 0295 026 201
”Tilanne on kriittinen. Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut reilun 40 vuoden aikana. Suurin syy siihen on se, että me ihmiset olemme ajattelemattomuuttamme tai ahneuttamme vieneet niiltä elintilan. Käynnissä on ennennäkemätön ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto, joka uhkaa myös taloutta, ruoantuotantoa ja ihmisten terveyttä. wwf.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1