Äkäsjoen ja Kesänkijärven lupa-alue 2510 on jaettu kahdeksi lupa-alueeksi. Äkäsjoella on uuden yhteislupasopimuksen myötä uudet säännöt.
Kolarin, Äkäslompolon ja Ristimella-Luttusen osakaskunnat sekä Metsähallitus solmivat uudet yhteislupasopimukset kalastuksen järjestämisestä Äkäsjoella ja Kesänkijärvellä. Osakaskunnat ja Metsähallitus päättivät muodostaa kaksi uutta lupa-aluetta, Äkäsjoen 2570 ja Kesänkijärven 2571. Aikaisempi lupa-alue 2510 käsitti sekä Kesänkijärven että Äkäsjoen, jotka molemmat sijaitsevat Ylläksen matkailukeskuksen tuntumassa. Nämä kaksi kalastuskohdetta ovat kuitenkin niin erilaisia, että ne haluttiin eriyttää omiksi lupa-alueikseen.
”Aloite kalastuksen uudelleen järjestämiseksi tuli paikallisilta osakaskunnilta, ja käytännön työhön ryhdyttiin kevättalvella 2019 alkupalavereiden jälkeen”, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Markku Vierelä.
Syy Äkäsjoen ja Kesänkijärven erilaisuudelle on se, että Äkäsjoki on tuoreimpien tutkimustietojen valossa keskeisin kutu- ja poikastuotantoalue meritaimenelle. Tornion-Muonionjoella meritaimen on ollut rauhoitettu jo usean vuoden, ja merialueilla rasvaevällinen meritaimen rauhoitettiin täysin vuoden 2019 alusta lähtien.
Äkäsjoen ja Kesänkijärven uusilla lupa-alueilla kalastusta säädellään erilaisilla lupaehdoilla. Äkäsjoella kaikki taimenmuodot tulee vapauttaa, mikäli taimenen saa saaliiksi. Tällä toimella varmistetaan meritaimenkannan positiivinen kehitys Äkäsjoen vesistöalueella. Toisaalta halutaan viestiä, että meritaimen koetaan tärkeäksi lajiksi myös Tornion-Muonionjoen sivuvesissä, ja antaa painetta myös muille alueille tehdä vastaavia säätelypäätöksiä.
Saaliskiintiöksi Äkäsjoella sovittiin kaksi lohikalaa vuorokaudessa. Harjuksen kalastuksen osalta siirryttiin välimittasäätelyyn, jolla tuetaan harjuskannan kehittymistä elinvoimaiseksi. Tiukentuneiden mittasäätelyiden myötä myös väkäselliset koukut kiellettiin.
”Tällaisia säätelytoimia tarvitaan kalakantojen vahvistamiseksi, varsinkin luontaisten kalakantojen kohteella. Äkäsjokeen kalanpoikasia ei kanneta, vaan kalastusmahdollisuudet perustuvat luontaisesti lisääntyviin kalakantoihin. Ei voida riittävästi tuoda esille sitä tutkimuksen tuomaa tietoa, että isot kutukalat tuottavat parempia jälkeläisiä. Toivottavasti kalastuksen aiempaa tiukempi säätely näkyy kalakannoissa, joita seurataan aiempaa aktiivisemmin”, sanoo erikoissuunnittelija Vierelä.
Äkäsjoen lupa-alue pysyy yhteisluvan muutoksesta huolimatta samankokoisena kuin aikaisemmin. Lupa-aluekartat valmistuvat lähiaikoina. Uuden sopimuksen myötä kalastuskausi alkaa Äkäsjoella 1. kesäkuuta ja jatkuu 20. syyskuuta saakka.
Kesänkijärvellä kalastus jatkuu tutulla kaavalla. Järveen tehdään istutuksia onkikokoisilla kirjolohilla noin neljä kertaa vuodessa, ja kalastuskausi jatkuu ympäri kalenterivuoden.
Molempien kohteiden luvat ovat myynnissä Eräluvat.fi-verkkokaupassa sekä Metsähallituksen luvanmyyntipisteissä.
Lupa-alueiden kohdekuvaukset Eräluvat.fi:ssä:
Lisätietoja:
Markku Vierelä, erikoissuunnittelija
Metsähallitus, Eräpalvelut
[email protected]
040 667 4656
Metsähallituksen Eräpalvelut järjestää valtion maiden metsästys- ja kalastusasiat sekä valvoo luvallisuutta ja laillisuutta. Eräluvat ovat sijoitus luontoon, sillä metsästys- ja kalastusluvista saadut tulot ohjataan kalavesien ja riistaelinympäristön hoitoon.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1