Viime päivinä on aiheellisesti herännyt huoli siitä, miten pitkittyneiden helteiden kuumentamat pintavedet vaikuttavat lohikalojen selviytymiseen virtavesissä. Monin paikoin kalastuskausi on väliaikaisesti keskeytetty, ja jo varattuja lupia on saanut siirtää tai perua. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) Koolla on väliä -hanke kannustaa tällaiseen vastuulliseen toimintaan!
Pitkittyneiden helteiden myötä lomalaiset nauttivat olostaan, mutta virtavesien lohikalat eivät niinkään. Useat koskikalastuskohteet ovatkin esimerkillisesti laittaneet kosket kiinni kalastukselta siihen asti, että jokiveden lämpötila laskee siedettävälle tasolle. Tällainen toimintatapa on vastuullinen ja todella suositeltava! Listaa suljetuista kohteista kootaan perhokalastajat.net -sivustolla, keskustelun löytää osoitteesta
https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?f=7&t=91795
Taimenen tiedetään tulevan huonosti toimeen lämpimissä vesissä. Aineenvaihduntaprosessit kiihtyvät lämpötilan noustessa, mutta samaan aikaan veteen liuenneen hapen määrä laskee.
Lämpötilan nousu esimerkiksi kymmenestä kahteenkymmeneen asteeseen tuplaa aineenvaihdunnan ”nopeuden”, mutta näihin prosesseihin tarvittavan hapen määrä laskee. Yksinkertaistettuna siis niin, että hapen määrä rajoittaa aineenvaihduntaprosesseja, jolloin kala ei enää kykene esimerkiksi etsimään tai sulattamaan ravintoa. Puhumattakaan esimerkiksi väsytyksen aikana kalan lihaksiin kertyvän laktaatin (maitohapon) käsittelystä.
Kalastuslain mukaan alamittaiset taimenet on vapautettava koko maassa, lisäksi rasvaevälliset taimenet ovat rauhoitettuja sisävesissä leveyspiirin 64°00 eteläpuolella. Näistä syistä johtuen nyt kysytään malttia sekä kalastajilta että koskikalastuskohteiden hallinnoijilta.
Kirjallisuudessa on raportoitu hiukan vaihtelevia arvioita siitä, miten korkeita lämpötiloja taimen sietää. Hyvänä lähtökohtana voidaan pitää Elliotin (1981) määrittämää +24,7 astetta, jossa taimenet selvisivät hengissä vähintään seitsemän vuorokauden ajan. On kuitenkin hyvä muistaa, että kalan sydämen toiminta pitkälti määrittää sen kyvyn sietää lämpötilan muutoksia. Voidaan siis olettaa, että rasitus, kuten koukussa pyristely laskee lämpötilaa, jossa kala selviytyy hengissä. Virtavesikohteet, joissa kalastetaan taimenta, olisikin hyvä sulkea kalastukselta jo reilusti ennen +24,7 asteen rajapyykkiä. Valitettavasti edelleen monet koskikohteet ovat avoinna, eikä jo varattuja lupia ole saanut peruuttaa tai siirtää.
Vastuullinen kalastaja keskittyy tällaisella helteellä muihin kalalajeihin, kuten ahveneen, kuhaan tai vaikka suutariin. SVK:n suurkalakisan vapautussarjassa on näidenkin lajien saajille hienoja palkintoja. Lisätietoja osoitteesta
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/vapautussarja/
Oheiset kuvat ovat vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä.
Kuva 1: Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.
Kuva 2: Tommi Oraluoma, Biotsek.
Kuvatekstiehdotus: Kalan oikeaoppinen käsittely vapautustilanteessa on ensiarvoisen tärkeää. Kalaa ei esimerkiksi kannata nostaa missään vaiheessa kokonaan pois vedestä.
Lisätietoja:
Kalatalousasiantuntija Mika Oraluoma, puh. 050 564 8009, s-posti: mika.oraluoma(at)vapaa-ajankalastaja.fi
Kalatalousasiantuntija Janne Antila, puh. 045 630 4280, s-posti: janne.antila(at)vapaa-ajankalastaja.fi
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 513 seurassa toimii yhteensä noin 40 000 kalastuksen harrastajaa.
www.vapaa-ajankalastaja.fi, www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen
www.fisuun.fi, www.ottiopas.fi, https://www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1