Muualla Euroopassa syödään enemmän leipää – Suomessa leipä terveellisempää

Muissa Euroopan maissa syödään enemmän leipää kuin Suomessa, mutta suomalaisten leipä on useammin leivottu terveellisistä täysjyväjauhoista. Leivällä on merkittävä rooli suomalaisten ruokavaliossa: leipä ja muut viljatuotteet ovat olennainen kuidun, raudan ja magnesiumin lähde.

Suomessa syödään leipää vuosittain keskimäärin noin 40 kiloa / henkilö. Monissa muissa maissa leivän kulutus on suurempaa. Tämä käy ilmi European Flour Millersin julkaisemasta jauhojen ja leivän kulutustilastosta. Esimerkiksi saksalainen syö leipää kaksinkertaisen määrän, yli 80 kiloa. Päivittäin saksalaisen ruokavalioon kuuluu siis 7-8 palaa leipää, kun suomalainen syö päivän aterioillaan noin 3-4 viipaletta leipää.

Monissa Euroopan maissa täysjyväviljan kulutus on vähäistä, jolloin suuresta nautitusta leipämäärästä huolimatta terveellisen viljakuidun saanti on vähäistä. Britanniassa ja Saksassa lähes viidennes ja Ranskassa jopa yli puolet väestöstä ei syö lainkaan täysjyväviljaa. Täysjyväviljaa ruokavalioonsa sisällyttävilläkin sen määrä jää näissä maissa hyvin alhaiseksi, 10-20 grammaan päivässä. Pohjoismaissa leivän syönti on keskimäärin hiukan alhaisempaa kuin muualla Euroopassa. Täysjyväviljan kulutus on kuitenkin muuta Eurooppaa korkeammalla tasolla ja vaihtelee Ruotsin noin 40 grammasta Tanskan 55 grammaan per henkilö. Etenkin Suomessa täysjyvärukiin ja -kauran käyttö nostaa leivän merkittäväksi kuidun ja muiden ravintoaineiden lähteeksi.

- Suomalaisesta täysjyväleivästä puhuttaessa voidaan unohtaa ns. höttöhiilarit, toteaa Leipätiedotus ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen. Täysjyväleipä on täysipainoista ja terveellistä ruokaa, joka täydentää muuta ruokavaliota.   

Suomalaiset saavat kuitua keskimäärin 22 g päivässä. Se ei aivan yllä kuidunsaannin suositustasolle (vähintään 25-35 g/pvä), mutta on kuitenkin suurempaa kuin Euroopassa keskimäärin. Suositusten mukaiseen ruokavalioon mahtuu siis vielä useampikin täysjyväleipäviipale, jolloin kuidun ja täysjyväviljan saanti nousee terveyden kannalta parhaalle tasolle.

Täysjyvävilja

• laskee kuolleisuuden riskiä
• suojaa erilaisilta sairauksilta, erityisesti suolistosyövältä
• on yhteydessä pienentyneeseen sepelvaltimotaudin, hengityssairauksien, tartuntatautien ja diabeteksen riskiin

Lähteet:

Lisätietoja: Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry, [email protected],  040-5016279