Suomen valokuvataiteen museo on niin kulttuurihistoriallisen valokuvan kuin taidevalokuvankin museo. Kuvakulma-näyttelytilassa nähdään keväällä näyttely arkisen asiakirjan, passin värikkäästä historiasta.
Tiedotustilaisuus torstaina 16.1.2020 kello 11–12.
Kuva: Helsingin Kansallisarkisto, biografista aineistoa.
Passi on dokumentti, joka avaa ovia, mutta vain jos ihmiskeho yhdistyy siihen luotettavalla tavalla. Tunnistusmenetelmien kehityksen ja lisääntyvän valvonnan myötä kehon suhde passiin on ollut jatkuvassa muutoksessa.
1800-luvulla passin haltijasta ei kirjattu välttämättä muuta tietoa kuin nimi. Valokuvasta tuli tärkeä tunnistamisen työkalu 1900-luvun alussa, jolloin käytetyt passikuvat olivat vielä monimuotoisia: passeissa nähtiin niin kyläkuvaajan ottamia valokuvia, studiopotretteja kuin hääkuvasta leikattuja kasvokuvia.
Vasta toisen maailmansodan jälkeen passikuva yhtenäistyi omaksi tarkkaan määritellyksi kuvatyypikseen, ja sen muoto alkoi rinnastua rikollisten pidätyskuviin: kuva rajautui kasvoihin, ilme oli neutraali ja katse kohdistettuna suoraan kameraan.
Biometrinen tunnistaminen on ajan myötä tarkentunut entisestään, ja nykyään sitä tehdään yhä enemmän koneluettavassa muodossa. Näyttely pohtiikin sitä, arkipäiväistääkö passiin sisältyvä biometrinen tunnistaminen koneellista valvontaa laajemminkin yhteiskunnassa. Näyttely muistuttaa myös, että liikkuminen on edelleen etuoikeus.
Kehon kirjaaminen – Suomen passin historiaa on Suomen Akatemian rahoittaman Banaali valvonta -projektin ja Suomen valokuvataiteen museon toteuttama näyttely Suomen passin historiasta. Sen ovat kuratoineet apulaisprofessori Asko Lehmuskallio ja tutkija Paula Haara Tampereen yliopistosta sekä intendentti Tiina Rauhala, kuraattoriharjoittelija Anna Björklund ja kokoelma-amanuenssi Max Fritze Suomen valokuvataiteen museosta.
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Paula Haaran ja Asko Lehmuskallion kirja Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa.
Näyttelyssä nähdään myös Suomen valokuvataiteen museon kokoelmateos, kuvataiteilija Hannele Rantalan (s.1952) installaatioteos /Nimetön/. Teos koostuu helsinkiläisen passikuvaamon paperinegatiiviarkiston kuvista vuosilta 1937–1977.
Tiedotustilaisuus torstaina 16.1.2020 kello 11–12.
Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki
Kehon kirjaaminen – Suomen passin historiaa -näyttelyn kuraattorit ovat paikalla haastatteluita varten.
Jaakko Laasanen, viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo
040 6800 307
Näyttelyn avajaiset torstaina 16.1.2020 kello 18–20. Vapaa pääsy.
Suomen valokuvataiteen museon kevätnäyttelyt
17.1.2020–25.5.2020
Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki
ti–su 11–18, ke 11–20, ma suljettu
liput 10/5 euroa, Museokortilla ja alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Suomen valokuvataiteen museo on Helsingin Kaapelitehtaalla sijaitseva valokuvan erikoismuseo, joka esittää näyttelyissään kotimaista ja kansainvälistä nykyvalokuvausta sekä tuo esille valokuvan monimuotoista historiaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1