Tuhkakeskiviikko 14. helmikuuta lopettaa karnevaali- ja laskiaisajan aloittaen samalla pääsiäistä edeltävän 40 arkipäivää kestävän paastonajan. Kristillinen paasto on valmistautumista pääsiäisjuhlaan.
Nimensä tuhkakeskiviikko on saanut siitä, että Raamatussa säkkiin pukeutuminen ja tuhkan ripotteleminen pään päälle ovat eräs vertauskuva paastoon liittyvälle katumukselle ja parannukselle.
Luterilaisessa perinteessä paasto ei välttämättä tarkoita tietystä ruoasta pidättäytymistä. Paaston avulla ihminen tavoittelee mielenmuutosta ja keskittyy olennaiseen kysyen itseltään: Onko jotain, mistä voisin luopua? Onko jotain, mikä erottaa minua Jumalasta? Paastossa annetaan tilaa hengellisyydelle ja oman Jumalasuhteen pohdinnalle.
Tuhkakeskiviikon messua vietetään Vanajan kirkossa 14.2. kello 18. Messussa on mahdollisuus ottaa vastaan tuhkamerkki katumuksen ilmauksena. Tuhkasta ja vedestä tehdään seos, jolla pappi piirtää ristin alttarille polvistuvan otsaan. Lisäksi pappi lausuu sanat "Ota vastaan katumuksen merkki."
”Rituaalit ovat ihmisille tärkeitä ja rikastuttavat jumalanpalveluselämää”, sanoo Sauli Keskinen, joka saarnaa tuhkamessussa.
”Vielä 70-luvulla jumalanpalvelukset olivat hyvin askeettisia ja ehtoollista vietettiin harvoin, elämyksellisyyttä ehkä paheksuttiinkin. Näen hyvänä sen, että messu on elävä, käytetään ristinmerkkiä ja nautitaan ehtoollista usein. Konkreettinen tuhkalla merkitseminen on puhutteleva symboli ja tärkeä osa tuhkakeskiviikon messua.”
Tuhkalla on myös muita vertauskuvallisia merkityksiä. Entisaikaan tuhkasta tehtiin saippuaa, joten tuhka symboloi puhdistautumista.
Muistuttaessaan siitä, että ihminen on kuoltuaan tomua ja tuhkaa, tuhkaristi kertoo ihmisen yhteenkuuluvuudesta maan ja koko luomakunnan kanssa.
Kuva: Kirkon kuvapankki / Sanna Krook
2017_02 tuhkaristi tuhkakeskiviikko_0095_1.jpg
Koko: 3,15 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2500x16662017_02 tuhkaristi tuhkakeskiviikko_0095_1.jpg
Koko: 3,15 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2500x1666© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1