Kirkkovuoden suurinta juhlaa vietetään poikkeusoloissa

Kirkon jumalanpalveluselämä saa rytminsä ja sisältönsä kirkkovuodesta. Sen keskus ja huippukohta on pääsiäinen, jota vietämme nyt poikkeusoloissa.

Pääsiäisen viettoon liittyy monta merkittävää kirkkopyhää, jolloin seurakunta kokoontuu kirkkoon. Esimerkiksi kiirastorstai on yksi vuoden suosituimpia kirkossakäyntipäiviä.

Pääsiäisen kirkkopyhiä vietetään seuraten Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita ja ylösnousemusta jatkokertomuksen tavoin.

Palmusunnuntaista alkaa pääsiäisjuhlaan päättyvä hiljainen viikko. Palmusunnuntaina eläydytään aasilla Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta vastaanottamaan tulleen kansanjoukon riehaan huiveja tai pajunoksia heilutellen. Kiirastorstain jumalanpalveluksen päätteeksi kynttilät sammutetaan, alttari riisutaan kankaista ja esineistä, ja se verhotaan mustaan. Pitkäperjantaina iltapäivällä kello 15 koko kristikunta kumartuu ristin juurelle Jeesuksen kuolinhetkenä. Pääsiäisaamuna katsellaan auringon tanssia.

Näin tänäkin pääsiäisenä.

Vaikka seurakunnan kokoontuminen kirkkotilassa ei ole mahdollista, voi verkkolähetysten välityksellä eläytyä pääsiäisen tapahtumiin. Jumalanpalvelukset ja hartaudet videoidaan ja lähetetään suorana Hämeenlinnan kirkosta ilman läsnä olevaa seurakuntaa. Jumalanpalvelusten ja hartauksien suoriin verkkolähetyksiin voi osallistua seurakunnan verkkosivulla hameenlinna-vanajanseurakunta.fi/toivoa. Kirkkotilaisuudet palmusunnuntaista ensimmäiseen pääsiäispäivään ovat katsottavissa myös Hämeen Sanomien verkkosivuilla hameensanomat.fi.

Pitkäperjantaina Franz Lisztin Via crucis

Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä ja kirkkovuoden ainoa surujuhla. Jeesuksen kuolinhetken muistoa vietetään koko kristikunnassa kolmelta iltapäivällä, Raamatussa mainittuna yhdeksäntenä tuntina. Oli jo kuudes tunti. Silloin, keskipäivällä, aurinko pimeni. Pimeys tuli koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Temppelin väliverho repesi keskeltä kahtia. Ja Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. (Luuk. 23:44–46)

Hämeenlinnan kirkosta lähetetään suorana musiikkihartaus, jossa kuullaan pääsiäisen tekstejä luettuna sekä seurakunnan kanttorien esittämänä Franz Lisztin meditatiivinen ja pysähdyttävä Via crucis soolo- ja kuorolaulun sekä urkujen sävelin.

Via crucis rakentuu Jeesuksen kärsimystien neljälletoista pysähdyspaikalle eli asemalle.

Ristintien asemat tunnetaan myös nimellä Via Dolorosa. Raamattuun ja perinnetietoon perustuvia ristin tien asemia ovat muun muassa Jeesuksen tuomitseminen kuolemaan, Jeesuksen ja äiti-Marian kohtaaminen, Simon kyreneläisen pakottaminen kantamaan ristiä, Jeesuksen luhistuminen ristin alle, ristiinnaulitseminen ja hautaus.

Via crucis on yksi Lisztin viimeisimmistä teoksista ja kaikessa vakavuudessaan erityistapaus hänene säveltaiteessaan. Sävelkieli on täynnään ristiinnaulitsemisen päivän riipiviä harmonioita ja tummia sävyjä.

Pääsiäisen kirkot ja hartaudet Hämeenlinnan kirkosta suorana verkossa

• palmusunnuntai 5.4. klo 10 sanajumalanpalvelus

• kiirastorstai 9.4. klo 18 Kiirastorstain sanajumalanpalvelus

• pitkäperjantai 10.4. klo 15 Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus

• ensimmäinen pääsiäispäivä 12.4. klo 10 sanajumalanpalvelus

• toinen pääsiäispäivä 13.4. klo 10 sanajumalanpalvelus

Lapsiperheiden pääsiäiskirkko katsottavissa maanantaina 6.4. kello 9 alkaen. Pääsiäiskertomus laulaen, leikkien ja tarinoiden. Kesto puoli tuntia.

Kuva: Alexsandra Ståltinin maalaama ja vuonna 1892 kirkkoon lahjoitettu alttaritaulu kuvaa Vapahtajan ilmestymistä Maria Magdalenalle pääsiäisaamuna.