Superpesis haluaa olla suunnannäyttäjä ja esimerkki naisten joukkueurheilussa, minkä myötä se asettaa isot kasvutavoitteet naisten Superpesikselle. Superpesis-kausi alkaa Fugepesiksellä 27.–28.4. Fuengirolasta. Kotimaassa kausi avataan 7.5. Helsingin Bolt Arenalta. Pelinjohtajat ennakoivat kaudesta erittäin tasaista.
Superpesis haluaa kasvattaa merkittävästi naisten Superpesistä sarjana ja samalla edistää naisten huippu-urheilua. Vuoteen 2028 naisten Superpesis tavoittelee paikkaa Suomen TOP 5 palloilusarjojen joukossa miesten ja naisten sarjat mukaan lukien. Mittareiksi Superpesis on asettanut muun muassa taloudellisen kasvun, katsojamäärät sekä eri urheilulajien yleisen kiinnostavuuden.
Vuoteen 2028 mennessä naisten Superpesiksen halutaan kasvavan merkittävästi taloudellisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa Superpesis Oy:n ja seurojen liikevaihdon tuplaamista. Talouden kasvun myötä naisten pelaajabudjetteihin tavoitellaan merkittävää kasvua vuoteen 2028 mennessä. Kaudella 2024 Superpesiksen naispelaajista 90 prosenttia saa palkkaa pelaamisesta. 30 prosenttia naispelaajista saa palkkaa yli 5000 euroa kaudesta.
"Haluan korostaa, että naisten Superpesiksen talouden pitää kasvaa, ja vasta talouskasvu mahdollistaa sen, että seurat voivat nostaa pelaajapalkkioitaan. Ylhäältä emme voi alkaa sanella kunkin seuran budjetteja, vaan Superpesis Oy:n tehtävänä on luoda edellytyksiä talouden kasvulle yhdessä seurojen kanssa", sanoo Superpesiksen toimitusjohtaja Olli Aro.
"Olemme jo nyt menossa oikeaan suuntaan. Esimerkiksi tänä vuonna naispelaajien palkkiot ovat kasvaneet 24 % viime vuodesta", Aro jatkaa.
Vuoteen 2028 mennessä yhtenä tavoitteena on naisten pelaajaurien pidentämisen mahdollistaminen. Tällä hetkellä naispelaajien keski-ikä on 22,1 vuotta. Vuoden 2028 tavoitteeksi on asetettu 24,5 vuoden keski-ikä. Pelaajapalkkioiden nousulla toivotaan olevan myönteinen vaikutus siihen, että pelaajat jatkavat uriaan pidemmälle.
Tällä hetkellä naisten Superpesis on yleisömääriltään katsotuin naisten palloilusarja. Kaudella 2023 runkosarjan yleisökeskiarvo oli 661 katsojaa. Vuoteen 2028 mennessä yleisökeskiarvo halutaan nostaa tuhanteen katsojaan.
"Superpesis haluaa olla Suomessa paitsi kärkietenijä, myös suunnannäyttäjä ja esimerkki naisten joukkueurheilussa. Superpesis haluaa tehdä kasvua kestävästi. Olosuhteet, ammattimainen toiminta, pidempien pelaajaurien tukeminen, työurien mahdollistaminen pelaajauran yhteydessä, paremmat taustaorganisaatiot sekä lajikehitys ovat kaikki Superpesiksen strategian ytimessä", Aro sanoo.
Superpesis-kausi 2024 - Manse ja Virkiä vahvimpina suistamaan mestaria valtaistuimelta
Pelinjohtajien ennakkoarvioiden perusteella naisten Superpesis-joukkueet voidaan jakaa karkeasti neljään ryhmään, joista jokaisessa pelataan kovin panoksin. Ennakkosuosikeihin lukeutuvat Manse PP Tampereelta, Talvisuperin voittaja Lapuan Virkiä ja hallitseva Suomen mestari Pesäkarhut Porista. Neljättä välieräpaikkaa tavoittelevat vahvimmin Seinäjoen Maila-Jussit, Jyväskylän Kirittäret ja Fera Raumalta. Puolivälieriin ovat tyrkyllä edellä mainittujen lisäksi Joensuun Maila ja Mailattaret Vaasasta.
Uutuutena naisten Superpesiksessä lanseerataan puolivälieräkarsinta, jossa pelaavat 7.–10.-sijoittuneet joukkueet ottelupareina. Pienten marginaalien sarjassa riittää dramatiikkaa, sillä pykälää huonompi sarjasijoitus tietää joutumista putoamiskarsintaan. Pelinjohtajien papereissa sarjan häntäpäähän arvioidut Haminan Palloilijat, Hyvinkään Tahko, Roihuttaret Helsingistä ja Pöytyän Urheilijat asettavatkin ensisijaiseksi prioriteetikseen sarjapaikan säilyttämisen.
Ykkössuosikkina kauteen lähtee Manse, joka varmasti haluaa hyvityksen syksyn satumaisen loppuottelusarjan tappiolleen. Vuoden pesäpalloilija Virpi Hukka nousee jo podiumille kaikkien aikojen etenijätilastossa ja hurjan kärjen täydentää monipuolinen huippupelaaja Saaga-Angelia Raudasoja. Mestaruuden vienyt Pesäkarhut koki muutoksia, mutta sai riveihinsä sarjan parhaan kentällemenijän Johanna Pirskasen. Kakkosruutuun sijoitettu Virkiä osoitti kuitenkin Talvisuperin mestaruudella voivansa horjuttaa kärjen voimasuhteita. Jokerikotiuttaja Janette Lepistö on jo lähellä kaikkien aikojen lyöjätilaston terävintä kärkeä ja sarjan lukkarieliittiin noussut Anni Heikkilä saa parikseen etukentälle aiemmilta vuosilta tutun joukkuekaverin Senni Korhosen.
Vahvimmaksi haastajaksi nousee viime kaudella välieräkirouksensa murtanut Seinäjoen Maila-Jussit, joka tavoittelee paluuta mitalikantaan 45 vuoden tauon jälkeen. Uudistunut Kirittäret tarvitsee kapteeninsa Venla Karttusen ja oululaislähtöisen huippulupauksen, Superpesis-debytantin Selina Similän onnistumisia menestyäkseen. Jyväskylään on voitettu 2000-luvulla peräti 12 naisten Suomen mestaruutta.
Oman mausteensa keitokseen tuovat uudet pelinjohtajat yli puolella joukkueista. Kärkipäässä Mansen Manu Vartia, Virkiän Jussi Muilu ja Pesäkarhujen Jussi Haapakoski debytoivat tehtävissään.
Ennätystasainen kärki miesten Superpesiksessä
Pelinjohtajien arvioissa jopa kuudelle miesten Superpesis-joukkueelle povataan mahdollisuutta loppuottelupaikkaan. Suurimmat suosikit ovat viime syksyn finalistit Vimpelin Veto ja hallitseva Suomen mestari Sotkamon Jymy. Lähimpinä haastajina kärkikaksikkoa varjostavat Talvisuperin vienyt Joensuun Maila ja Manse PP Tampereelta. Useampia arvioita välieräjoukkueiksi saavat myös Kempeleen Kiri, Kouvolan Pallonlyöjät ja Hyvinkään Tahko.
Joukkueiden ensimmäinen tavoite on yltää runkosarjan alkusarjassa seitsemän parhaan joukkoon, jolloin kausi jatkuu ylemmässä jatkosarjassa. Tämän jälkeen sijoitus kuuden joukossa tuo suoran puolivälieräpaikan.
Panokset ovat hurjat myös alemmassa jatkosarjassa, jonka häviäjä putoaa suoraan Ykköspesikseen joukkuemäärän pienentämisen myötä. 11. ja 12. sijoittuvat joukkueet joutuvat putoamiskarsintaan. Toisaalta alemman jatkosarjan kolme parasta yltävät ylempiin pudotuspeleihin.
Miesten Superpesis-joukkueiden välillä isointa liikehdintää on nähty pelinjohtajapuolella. Kokeneet Iiro Haimi (SoJy), Kari Kleemola (ViVe), Mikko Korhonen (KeKi), Jarkko Pokela (Tahko), Petri Tuuva (KPL) ja Mikko Vainionpää (JymyJussit) ovat vaihtaneet talven aikana uuden seuran väreihin. Pelaajien osalta merkittävimpinä muutoksina Niko Korhonen siirtyi Joensuun Mailaan, Iiro Kuosa Hyvinkään Tahkoon ja Elmeri Lieto Manseen.
Miesten Superpesiksessä on yhä mukana kaikkien aikojen pesäpalloilijoita. Sotkamon Jymyn Roope Korhonen ja Kouvolan Pallonlyöjiin siirtynyt Juha Korhonen, kunnaritilaston kärki ja kärkilyöntitilaston ykkösnimi, takovat juoksuja omilla sataluvuillaan. Kaikkien aikojen etenijäkuningas Sami Haapakoski jatkaa uraansa isommalla sisäpelinumerolla, mutta on edelleen tärkeä pelaaja joukkueelleen niin sisä- kuin ulkopelissä.
Nuoremmiltakin vastuunkantajilta odotetaan paljon. Vuoden pesäpalloilijan titteliä sovitellaan esimerkiksi Elmeri Anttilan (ViVe), Konsta Kettusen (JoMa) ja Hannes Pekkisen (SoJy) ylle. Lautasen äärelle saattaa kulminoitua jopa mestaruuskamppailu. Itä-Länsi-tähdet Petteri Alanen (Tahko) ja Aapo Komulainen (SoJy) edustavat uutta menestyvää lukkarisukupolvea.
Lisätietoja:
Olli Aro, Superpesiksen toimitusjohtaja, [email protected], 040 530 2847
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1