Puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen on tänään kertonut miten puolustusvoimia kehitetään lähivuosina. Suomen keskeisimmät maanpuolustusjärjestöt Maanpuolustuskiltojen liitto, Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto pitävät uudistusta lähtökohdiltaan ymmärrettävänä ja ilmeisen väistämättömänä. Järjestöt kuitenkin korostavat, että uudistuksen yhteydessä tulee huolehtia varusmiesten ja reserviläisten riittävästä koulutuksesta sekä puolustuksemme uskottavuudesta.
Suomen puolustusratkaisu perustuu yleisen asevelvollisuuden kautta syntyvään suureen reserviin, josta muodostetaan valmiutta kohotettaessa sodan ajan joukkoja. Näiden joukkojen vahvuuden pienentäminen nyt esitettyyn 230.000 sotilaaseen tarkoittaisi käytännössä sitä, että yhä useampi koulutettu reserviläinen jäisi ilman sodan ajan sijoitusta. Tällä on negatiivinen vaikutus reserviläisten maanpuolustustahtoon. Positiivista ehdotuksessa ovat tavoitteet kertausharjoitusten laadun parantamiseksi sekä sotilasosaamisen ja vapaaehtoisuuden nykyistä paremmaksi hyödyntämiseksi. Tämä on mahdollista erityisesti uusissa paikallisjoukoissa, joiden kehittämiseen on löydettävä riittävät taloudelliset resurssit.
Esitetty kertausharjoitusten määrä, 18.000 reserviläistä vuositasolla, on riittämätön, vaikka sodan ajan joukkoja supistettaisiinkin nyt esitetyllä tavalla. Todellinen, vuosittainen koulutustarve on noin 45.000 reserviläistä, jolloin jokainen sijoitettu reserviläinen osallistuisi kertausharjoitukseen kerran viidessä vuodessa.
Kuluvana vuonna kertausharjoituksiin kutsutaan vain kaksi tuhatta reserviläistä. Maanpuolustuskiltojen liitto, Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto pitävät määrää aivan liian pienenä ja vaativat, että jo ensi vuodesta alkaen kertausharjoituksiin kutsutaan taas vähintään 25.000 reserviläistä vuositasolla.
Maanpuolustusjärjestöt muistuttavat lisäksi, että kotimaan puolustus on puolustusvoimien tärkein tehtävä, josta tulee kaikissa olosuhteissa pitää huolta. Kansainvälinen kriisinhallinta tukee tätä tehtävää, mutta ei yksinään riitä reservin osaamisen ylläpitämisessä. Tähän tarvitaan laajamittaista kertausharjoituskoulutusta.
Nyt julkisuuteen tulleeseen puolustusvoimauudistuksen kuuluu myös kuuden joukko-osaston lakkauttaminen. Maanpuolustusjärjestöt pitävät lakkautettavien joukko-osastojen määrää suurena ja katsovat, että lakkautusten myötä pidentyvät palvelus- ja lomamatkat vähentävät nuorten motiivia suorittaa varusmiespalvelus.
Maanpuolustusjärjestöt vaativat, että varuskuntia lakkautettaessa turvataan vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja -koulutuksen toimintaedellytykset. Lakkautettavien varuskuntien ampumaradat tulee säilyttää reserviläisten käytössä. Lisäksi jokaiseen maakuntaan tulee varastoida vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa tarvittavaa koulutusmateriaalia.
Lisäksi järjestöt edellyttävät, että paikallispuolustuksemme vahvistamiseksi suunnitelluista paikallisjoukoista tehdään päätökset mahdollisimman pikaisesti. Joukkojen toiminnan ja rekrytoinnin suunnittelussa tulee hyödyntää keskeisten maanpuolustusjärjestöjen osaamista sekä jäsenistöä.
Hallitus tarkastelee valtion taloudellista tilaa lähiviikkoina. Puolustusbudjettiin on jo tehty liki kymmenen prosentin leikkaukset. Maanpuolustusjärjestöt katsovat, että puolustusbudjettia ei ole enää mahdollista supistaa ilman, että puolustuksemme uskottavuus heikkenee. Järjestöt pitävät kohtuuttomana, jos reserviläisten sotilaallisen osaamisen ylläpitäminen jätetään kokonaan vapaaehtoistoiminnan varaan. Suomen suurimmat ja keskeisimmät maanpuolustusjärjestöt vetoavat nyt maan hallitukseen, jotta se varmistaisi sodan ajan joukkojen kertausharjoitusten palauttamisen edes tyydyttävälle tasolle.
Lisätietoja asiasta antavat:
Puheenjohtaja Mika Hannula, Suomen Reserviupseeriliitto, puh. 0400 331 838
Puheenjohtaja Markku Pakkanen, Reserviläisliitto, puh. 050 5122 575
Puheenjohtaja Pauli Mikkola, Maanpuolustuskiltojen liitto, puh. 0400 409 469
Suomen Reserviupseeriliitossa (perustettu 1931) on noin 28.000 jäsentä, Reserviläisliitossa (perustettu 1955) noin 36.000 ja Maanpuolustuskiltojen liitossa (perustettu 1963) noin 18.500 henkilöjäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1