Libanonissa pankkiireilla on päätöksentekovalta ja valtio ajaa pankkien etuja. Tämä on yksi syy maan historiallisen talousromahduksen taustalla. Sosiologian apulaisprofessori Rima Majedin mukaan kriisissä ei kuitenkaan ole kyse erityisesti Libanonille ominaisesta ilmiöstä, vaan globaalin kapitalismin piirteestä.
Vain parin vuoden aikana Libanonin punta on menettänyt yli 90 prosenttia arvostaan ja 80 prosenttia maan väestöstä on ajautunut elämään köyhyysrajan alapuolella. Libanonin talousromahdus on ollut monella mittarilla mitattuna historiallinen. Kriisin taustalla ovat maan keskuspankin pyramidihuijausta muistuttavat järjestelyt ja pankkien valta maan talouspolitiikkaan.
"Sodan jälkeen pankkiireista ja liikemiehistä tuli Libanonissa poliitikkoja. Koska pankkien omistajilla on päätöksentekovalta, valtio toimii täysin tämän luokan palveluksessa", Beirutin amerikkalaisen yliopiston sosiologian apulaisprofessori ja Suomen Lähi-idän instituutin residenssitutkija Rima Majed kertoo.
Majedin mukaan Libanonin kriisi edustaa globaalin kapitalismin ja laajalle levinneen neoliberaalin talouspolitiikan eli vapaita markkinoita suosivan järjestelmän piirrettä. Sillä on siis yhtymäkohtia myös muihin talouskriisin runtelemiin maihin, ja se voisi toistua myös muualla.
"Kyseessä ei ole Libanonille erityinen ilmiö. Olemme tässä kuitenkin muuta maailmaa edellä, sillä neoliberaali talousjärjestelmä alkoi kehittyä täällä paljon länsimaita aiemmin."
Majed puhuu Helsingissä Libanonin kriisissä
Rima Majed vierailee Helsingissä 7.–14.12. Hän pitää keynote-puheen Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tutkimuksen kollokviossa, jonka Suomen Lähi-idän instituutti ja Helsingin yliopisto järjestävät yhteistyössä. Kollokviossa kokoontuu yhteen keskustelemaan lähes 60 modernin ja historiallisen Lähi-idän tutkijaa.
Majedin asiantuntijuuden ydintä ovat Libanonin yhteiskunnallinen epätasa-arvo, yhteiskunnalliset liikkeet, sektarianismi, konfliktit ja väkivalta. Hän on aiemmin väitellyt tohtoriksi Oxfordin yliopistosta ja työskennellyt vierailevana tutkijana Princetonissa Yhdysvalloissa.
Majedin keynote-puhetta voi seurata virtuaalisesti Zoomissa. Talouspolitiikan lisäksi hän sivuaa myös muita Libanonin yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten vuoden 2019 kansannousua, jolloin sadat tuhannet libanonilaiset astelivat kaduille osoittamaan mieltään hallitsevaa eliittiä vastaan.
"Globaalisti katsottuna 2019 oli kansannousujen vuosi. Taloudelliset syyt olivat kiistatta myös Libanonin mielenosoitusten taustalla. Kyseessä oli spontaani ja järjestäytymätön sosiaalinen räjähdys. Ihmiset olivat tyytymättömiä siihen, miten maata hallitaan", Majed kertoo.
Majedin mukaan järjestäytymättömyys osoittautui kansanliikkeen heikkoudeksi, eikä se kyennyt siirtämään maata kohti vallanvaihtoa.
"Mielenosoituksissa oli ennemminkin kyse hallitsevan poliittisen eliitin hylkäämisestä kuin siitä, että mielenosoittajat olisivat pyrkineet saamaan vallan itselleen", Majed sanoo.
Kuudes Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tutkimuksen kollokvio pidetään virtuaalisesti Zoomissa 9.–10.12.2021. Kollokvion tarkka ohjelma löytyy täältä: https://www.fime.fi/the-updated-programme-and-schedule-of-the-colloquium/
Akkreditoinnit ja Rima Majedin haastattelupyynnöt:
Miriam Huovila, Suomen Lähi-idän instituutin säätiö, [email protected], 040 7756 877
Suomen Lähi-idän instituutti (FIME) on tiedeinstituutti, joka tekee Lähi-idän klassisten ja nykyisten kielten, kulttuurien ja uskontojen sekä yhteiskuntien tutkimusta, tukee suomalaista Lähi-idän tutkimusta ja järjestää alan opetusta yhteistyössä yliopistojen kanssa.
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkostoon kuuluu 17 eri puolilla maailmaa sijaitsevaa instituuttia, jotka edistävät suomalaisen taiteen, kulttuurin ja tieteen kansainvälistä liikkuvuutta, näkyvyyttä ja yhteistyötä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1