Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ulkomaat » Maailman uhanalaisimpien lajien kauppaa suitsittiin Etelä-Afrikassa

WWF Suomi

Maailman uhanalaisimpien lajien kauppaa suitsittiin Etelä-Afrikassa

Tiedote.
Julkaistu: 05.10.2016 klo 11:25
Julkaisija: WWF Suomi

Maailman uhanalaiset lajit ovat olleet huomion keskipisteenä Etelä-Afrikan CITES CoP17-kokouksessa. CITES on uhanalaisten lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden kansainvälistä kauppaa säätelevä sopimus. Kaksi viikkoa kestävässä kokouksessa päätettiin muun muassa jatkaa norsunluun ja sarvikuonon sarven kansainvälisen kaupan kieltoa sekä nostaa uhanalaiset muurahaiskävyt korkeimman suojelun luokkaan.

Tänään päättyvää kokousta pidetään maailman tärkeimpänä yksittäisenä luonnonsuojeluun vaikuttavana tapahtumana. Kokouksessa päätöksiä tekevät 182 valtion edustajat sekä Euroopan Unioni, jonka edustajat edustavat kokouksessa kaikkia EU-maita. Lisäksi kokoukseen osallistuu suuri määrä kansainvälisiä ja kansallisia järjestöjä, tutkijoita sekä alkuperäiskansojen ja yritysten edustajia.

CITES-sopimuksessa uhanlaiset lajit voivat kuulua niiden kaupan osalta kolmeen eri liitteeseen: liite I, johon kuuluvien lajien kansainvälinen kauppa on kielletty, liite II, johon kuuluvien lajien kansainvälistä kauppaa ei ole välttämättä suoraan kielletty, mutta sopimus edellyttää maiden noudattavan sääntöä, jonka mukaan kauppa ei vaaranna lajin säilymistä sekä liite III, johon kuuluvia lajeja ainakin yksi valtio haluaa suojella kansainväliseltä kaupalta. Saman lajin eri populaatiot saattavat olla listattuina eri liitteisiin, riippuen populaation koosta ja hyvinvoinnista.

Alla poimintoja kokouksessa päätetyistä asioista.

Afrikannorsu

Kokouksen yksi tiukimmista keskusteluista käytiin norsunluukaupasta. Maat pääsivät yksimielisyyteen siitä, että maiden sisäinen norsunluukauppa pitää kieltää. Kieltoa kannatti myös Kiina, joka on yksi suurimmista norsunluun kuluttajamaista.

”Kiinan päätös on todella merkittävä, mutta se ei yksin päätöksenä paperilla vielä riitä. Tarvitsemme sekä norsunluun tuottaja- että kuluttajamailta selkeän aikataulun siitä, miten ja milloin kielto maan sisäisestä norsunluumarkkinoiden päätöksestä pannaan toimeen. Mikäli Kiina sulkee myös käytännössä kotimaanmarkkinansa norsunluulta, on sillä suuri merkitys salametsästyksen vähenemiselle”, sanoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Tanja Pirinen.

Norsunluun kansainvälisen kaupan kielto pysyy voimassa. Suurin uhka afrikannorsuille on salametsästys ja laiton kauppa, jotka korruptio ja heikko hallinto mahdollistaa.

Korruptio oli ensimmäistä kertaa kokouksen historiassa nostettu myös viralliselle kokousagendalle.

”Korruptio on laittoman villieläinkaupan tärkein mahdollistaja. Kokouksessa hyväksyttiin Euroopan Unionin ja Senegalin ehdotus siitä, että korruption vastaiset toimenpiteet on sisällyttävä kaikkeen uhanlaisten eläinten kaupan hillintää koskevaan työhön”, Pirinen sanoo.

Muurahaiskävyt

Muurahaiskäpy on eniten laittomasti myyty eläin maailmassa. Kymmenessä vuodessa on tapettu yli miljoona villiä muurahaiskäpyä. Eläimen lihaa pidetään luksuselintarvikkeena ja sen osia käytetään rohtoina ja lääkkeinä. Ostajat löytyvät Kiinasta ja Vietnamista.

Kaikki maailman kahdeksan muurahaiskäpylajia (4 Aasian ja 4 Afrikan lajia) ovat nyt CITES-sopimuksen liitteessä I, mikä tarkoittaa täyttä kieltoa kansainväliselle kaupankäynnille. Muurahaiskäpyjen salametsästys jatkuu kuitenkin niin kauan kuin sen osille on kysyntää. Salametsästyksen vastaista työtä on jatkettava ja valvontaa tehostettava, ja uhanalaisten lajien osien kysyntä on saatava loppumaan.

Hitaasti lisääntyvä muurahaiskäpy on helppo uhri salametsästäjille, sillä hitaan eläimen puolustautumiskeinot ovat heikot. WWF Suomi tukee muurahaiskäpyjen elinympäristöjen suojelua Indonesian Borneolla.

Naurusarvinokka

Naurusarvinokka (Rhinoplax vigil) on ollut CITESin liitteessä I jo vuodesta 1975, eli kaikki kaupankäynti linnulla on ollut kiellettyä. Salametsästys on kiihtynyt viime vuosina tästä huolimatta, johtuen pääosin suuresta kysynnästä Kiinassa. Sarvinokan näyttävästä, kypärämäisestä nokasta maksetaan jo enemmän kuin norsunluusta.

Indonesian aloitteesta kokouksessa hyväksyttiin lajin suojelun tehostamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa lainsäädännön tiukentamista, tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten välillä sekä tietoisuuden lisäämistä.

Lajia tavataan enimmäkseen Indonesiassa ja Thaimaassa. Lintua esiintyy myös Myanmarissa, Malesiassa, Bruneissa ja Singaporessa. WWF Suomen kehitysyhteistyöhankkeessa Indonesian Borneolla suojellaan naurusarvinokkia: paikallisia on koulutettu tekemään lintujen laskentaa ja tarkkailua. Suojelemme myös lintujen elinympäristöjä.

Tiikerit

Kokouksen keskiössä tiikerien osalta olivat niin kutsutut tiikerifarmit, joissa kasvatetaan tiikereitä yksinomaan niiden osien takia. Tiikerien osia käytetään onnea tuovina esineinä ja lääkkeinä. Farmeilla elää Aasiassa arviolta 7000-8000 tiikeriä. Luonnossa tiikereitä elää hieman alle 4000 yksilöä.

Kokouksessa Laos ilmoitti, että se aikoo sulkea omat farminsa. Kokouksessa päätettiin myös, että kaikki maat, joilla on tiikerifarmeja, joutuvat raportoimaan CITES:lle toimenpiteistä, joilla estetään tiikerien ja niiden osien pääsyn laittomille markkinoille.

Jo vuonna 2007 CITES päätti, että tiikereitä ei tulisi kasvattaa vankeudessa osien myyntiä varten. Tästä huolimatta kauppa on lisääntynyt. WWF vaatii tiikerifarmien lopettamista.

Lisätiedot:

Suojeluasiantuntija Tanja Pirinen, WWF Suomi, 040 840 0058, tanja.pirinen@wwf.fi

Kuvapyynnöt:

Tiedottaja Katja Rönkkö, WWF Suomi, 040 7230208, katja.ronkko@wwf.fi

WWF Suomi on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa. Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. wwf.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs