Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Työelämä » Törkeitä lupauksia

Teknologiateollisuus ry

Törkeitä lupauksia

Tiedote.
Julkaistu: 07.04.2016 klo 15:53
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Kasvuhakuisten yritysten perustama Kasvuryhmä antaa ”törkeitä lupauksia”. Niiden mukaisesti ryhmän yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvaisi viidessä vuodessa peräti 12 miljardia euroa. Se tietäisi paljon lisää työpaikkoja ja myös verotuloja.

Kasvuryhmässä mukana olevat ovat päättäneet, että valittamalla tätä maata ei saada nousemaan. Kasvuryhmän toimitusjohtaja Annu Nieminen kertoo Teknologiateollisuuden verkkolehden Vision haastattelussa, että mukana on ennakkoluulottomia edelläkävijäyrityksiä, jotka ovat päättäneet päästä eteenpäin, vaikka se tarkoittaa mahdollisesti hurjia riskejä ja vaikeita tilanteita.

Yrityksiä motivoi kasvuun vastuullisuus. Jos ei kasva ja uudistu, edessä on hidas kuolema.

Kasvu on myös vaikuttamista oman toimialan sekä koko yhteiskunnan kehittymiseen. Monilla on taustalla myös isänmaallinen näkemys, ajatellaan Suomen työpaikkoja ja verotuloja, Nieminen kertoo.

Työpaikat säilyivät yhdessä sopimalla

Pitkä perinne avoimuudesta ja yhdessä sopimisesta osoitti voimansa, kun Makronin tilauskanta romahti puoleen.

Varatoimitusjohtaja Matti Kangasmäki korostaa Vision haastattelussa yrityskohtaisen sopimisen ja Makronin yt-johtoryhmän toiminnan merkitystä.

– Sen ansiosta yhtiö selvisi pahasta tilanteesta kuivin jaloin, emmekä joutuneet isoihin irtisanomisiin. Yhdessä sopimalla me kykenimme ne vaikeat ajat voittamaan, Kangasmäki kertoo.

Työsuosuojeluvaltuutettu Juha Härkö edustaa yt-johtoryhmässä työntekijöitä seitsemättä vuotta.

Työntekijät ovat kiinnostuneita yt-johtoryhmässä käsiteltävistä asioista.

– Tässä on hieman eroa eri ikäryhmien välillä. Aivan nuoria asiat eivät niin kiinnosta, mutta heti kun alkaa olla perhettä ja talolainoja, silloin jo kiinnostaa, Härkö nauraa.

Kilpailukykysopimus ei riitä loikkaan

TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson sanoo Vision haastattelussa todella toivovansa kilpailukykysopimuksen syntymistä. Se ei kuitenkaan riitä kilpailukykyloikkaan, kun paljon jää rakennepolitiikan puolella tekemättä. Gustafsson on toiveikas: jos kykenemme samaan aikaan tämän sopimuksen, ehkä me kykenemme saamaan aikaan ratkaisuja jatkossakin.

Tavoitteet ovat joka tapauksessa aika kovat, kun hallitusohjelmassa tavoitellaan 110 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysasteen nostoa 72 prosenttiin. Nyt, kun hallituskaudesta on kohta jo vuosi kulunut, työllisyysaste on valahtanut 68 prosenttiin.

Talouskasvua ei synny eikä työllisyys kohene, ellei Suomeen saada merkittävästi lisää investointeja. Suomen on näyttäydyttävä kotimaisille ja ulkomaisille investoijille houkuttelevalta, kun ne vertailevat meitä kilpailijamaihimme. Gustafssonin mukaan se edellyttää jatkuvia tekoja hyödyke-, työvoima- ja pääomamarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi.

Talouskasvu irtaantuu luonnonvarojen käytöstä

Jatkossa talouskasvu perustuu muuhun kuin neitseellisten luonnonvarojen käyttöön, toteaa Sitran johtaja Mari Pantsar Vision haastattelussa. Lisäarvoa tuovat kiertotalousratkaisut, palvelut, digitalisaatio ja uudet teknologiat. Ympäristön huomioiminen ei tarkoita, että meidän pitäisi downshiftata ja lopettaa kuluttaminen.

Tällaisesta kehityksestä on jo selkeitä todisteita. Ympäristön kannalta huonojen sijoitusten pitkän aikavälin tuotto-odotukset ovat matalia. Enää varoja ei sijoiteta ympäristöä tuhoavaan bisnekseen tai toimintaan, jossa käytetään esimerkiksi kivihiiltä. Myös öljyyn pohjautuvat sijoitukset alkavat olla vaakalaudalla.

Kestävä kehitys nojaa pitkälti teknologian kehittymiseen. On runsaasti esimerkkejä, kuinka uudet ratkaisut ovat auttaneet materiaalin käytön ja päästöjen vähentämisessä. Myös kiertotalous tuo talouskasvua.

Pantsarin mukaan ilmastomuutoksen torjunta ei ole enää ympäristö- tai ilmastopolitiikkaa. Se on mitä suuremmassa määrin talous-, kilpailukyky- ja työllisyyspolitiikkaa. Sitra on arvioinut, että vuonna 2050 globaali puhtaiden teknologioiden markkina on jopa 6 000 miljardia euroa.

Suomessa kehitettävillä laitteilla voidaan ratkaista ongelmia, joihin maailmalla etsitään kuumeisesti ratkaisuja.

Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 280 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs