Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Työelämä » Tietotekniikan toimialaryhmä: Lisää naisjohtajia mentoroinnilla ja asennemuutoksella

Teknologiateollisuus ry

Tietotekniikan toimialaryhmä: Lisää naisjohtajia mentoroinnilla ja asennemuutoksella

Tiedote.
Julkaistu: 08.03.2012 klo 17:01
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

ICT-alan naisjohtajat ja headhunterit miettivät yhdessä Teknologiateollisuuden Tietotekniikka-toimialaryhmä Digi.fi:n tilaisuudessa, miten naisia saataisiin lisää liiketoimintajohtoon. Verkostojen rakentaminen, koulutusvalinnat ja yleinen asennemuutos nousivat keskeisiksi teemoiksi. Kiintiöiden sijasta peräänkuulutettiin ymmärrystä siitä, että diversiteetistä johdossa on liiketoiminnalle aidosti hyötyä.
 
Keskustelu naiskiintiöistä yritysten hallituksessa on leimahtanut EU:ssa erityisesti finanssikriisin myötä. Komissio peräänkuuluttaa tehokkuutta hallitustyöskentelyyn – ja diversiteetti hallituskokoonpanossa taas tuo tutkitusti hyötyä liiketoiminnalle.
 
”Suomessa tilanne pörssiyhtiöiden hallituskokoonpanoissa on suhteellisen hyvä, isojen yritysten hallituksissa naisia on lähes 28 %. Pienemmissä yrityksissä naisia tosin löytyy vähemmän”, EK:n monimuotoisuushankkeen asiantuntija Piia Vuoti sanoi
 
Naisten hallituspaikkoja keskeisempi ongelma Suomessa on naisten vähyys liiketoimintajohdossa. Syitä tähän löytyy niin suomalaisten työmarkkinoiden jakautumisesta naisten ja miesten aloihin kuin koulutusvalinnoistakin. Isossa roolissa ovat myös asenteet ja puutteelliset verkostot.
 
”Yritysten olisi kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, miten naisia saadaan etenemään ylimpään johtoon. Vastuuta ei kuitenkaan voi sälyttää pelkästään yrityksille, vaan naisten on itse oltava aktiivisia ja valmiita tarttumaan johtotehtäviin”, Vuoti korosti.
 
Mentoroinnissa valtavasti potentiaalia
 
Yhteiskunnan tasolla asenteisiin ja koulutusvalintoihin voidaan vaikuttaa lisäämällä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä sekä tarjoamalla innostavia roolimalleja.
 
Yrityksissä taas naisille tyypillisemmät johtajuusominaisuudet kuten avoimuus ja läpinäkyvyys sekä vuorovaikutteisuus ja empaattisuus tulisi nostaa korkeammalle painoarvolle johtajavalinnoissa, sillä niiden tarve tulevaisuuden joustavissa organisaatioissa on kasvava, totesivat keskusteluun osallistuneet headhunterit.
 
Vuotin mukaan mentoroinnin kehittämisessä ja hyödyntämisessä olisi yrityksille valtavasti potentiaalia. Mentorointiverkostojen järjestämisestä myös eri yritysten välillä on saatu hyviä kokemuksia. Kyseessä on tehokas ja edullinen tapa panostaa urasuunnitteluun.
 
”Viestimme on, että emme tarvitse jäykkää lainsäädäntöä, vaan haluamme näyttää, että yritykset itse tekevät paljon”, Vuoti kiteytti.
 
Suomalaisessa johtajakulttuurissa teennäisiä barrikadeja
 
Keskustelun fasilitaattorina toiminut Microsoft Oy:n henkilöstöjohtaja Tytti Bergman ihmetteli, miksi yritysten johtajahauissa headhuntereiden listoille päätyy niin vähän naisten nimiä.
 
Heahunterit korostivat, että asiakas päättää rekrytoitavan profiilin. Usein syy siihen, miksi miehiä on enemmän tarjolla, löytyy koulutustaustasta: naiset valitsevat miehiä harvemmin teknillisen koulutusalan ja Suomessa on vahva luonnontieteellis-teknisen johtokulttuurin perinne. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että kulttuuri on murroksessa: on mahdollista, että uudenlainen johtotapa ja avarampi ajattelu koulutustaustan suhteen ovat nousussa.
 
Suomalainen korkeakoulujärjestelmä nähtiin myös yhtenä naisjohtoa vähentävänä tekijänä. Headhunterit toivat esiin, että Suomessa on perinteisesti haluttu, että korkeakoulut ovat keskenään tasa-arvoisia. Muualla tämä on toisin: johtajan täytyy olla valmistunut arvostetusta opinahjosta, mutta pääaineella ei ole niin väliä. Keski-Euroopassa ison teollisuusyrityksen toimitusjohtaja saattaa hyvinkin olla koulutukseltaan kirjallisuustieteilijä. Suomessa johtajia harvemmin etsitään tällaisella taustalla
 
Positiivisena ilmiönä pidettiin sitä, että startup-yritysten piirissä yksilöt erilaisilla taustoilla pääsevät paremmin esiin ja teennäiset barrikadit poistuvat.
 
Naiskiintiöistä keskustelijat eivät innostuneet, vaan kiintiöajattelu nähtiin jopa uhkana positiiviselle vireelle, joka on vallalla naisjohtajuudesta käytävässä yleisessä keskustelussa.
 
Lisätietoja:
Johtaja Jukka Viitasaari, Teknologiateollisuus ry, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 823 5507

Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikka-alan jäsenyritykset muodostavat DIGI.FI-toimialaryhmän.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs