Lausuntokierros hallituksen esityksestä palkansaajan työssäoloehdon uudistamisesta päättyy juuri. Kyse on siitä, että ansioturvan saamisen ehtona olevan työssäoloehdon karttumista mitattaisiin palkan mukaan, kun tällä hetkellä työssäoloehto karttuu viikkokohtaisesti työaikaa/päiviä mittaamalla. Esityksen mukaan jos tulorekisterin mukaan kuukausitulot ovat vähintään 861 euroa, kuukausi kartuttaisi työssäoloehtoa. Myös puolikkaat kuukaudet otettaisiin huomioon. Silloin tuloraja on 431 euroa.
Hallitus tavoittelee esityksellään julkisen talouden vahvistumista 54,5 miljoonalla eurolla. Vaikutus syntyisi ensisijaisesti vakuutettujen ansio-osien pienentymisestä, kun etuustaso laskisi keskimäärin 1,9 prosenttia. Lisäksi euroistamiselle lasketaan myönteisiä työllisyysvaikutuksia, jotka toteutuisivat, koska työtuntien määrän oletetaan lisääntyvän.
Muutoksen on arveltu alun perin nopeuttavan ja tehostavan työttömyysturvan maksua.
Hallitus arvioi esityksessään työssäoloehdon euroistamisesta työttömyysturvan ulkopuolelle jäävän erityisesti myyntityöntekijöitä, ravintolatyöntekijöitä, tarjoilijoita, myyjiä, siivoojia, pikaruokatyöntekijöitä ja avustavia keittiötyöntekijöitä, koska työssäoloehto ei enää täyttyisi.
Euroistaminen myös leikkaa osaa ansioturvasta. Leikkaus toteutuu useiden tuhansien pienipalkkaisten ansioturvassa 2–3 vuoden jaksolla. Tämä koskee ennen muuta soviteltua ansiopäivärahaa saavia, joita Suomessa oli viime vuonna 135 000. Määrä on kasvanut vuosittain.
Leikkauksilla lisää työtä?
PAM epäilee uudistuksen myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Meneillään olevan hallituskauden aikana työllisyyden kasvua selittää merkittävästi osa-aikatyön lisääntyminen. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli Suomessa 391 000 osa-aikaista palkansaajaa, ennätysmäärä kyseisenä neljänneksellä.
Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2019–2021 esimerkiksi vähittäiskaupan kaikista alkaneista työsuhteista oli keskimäärin 61 prosenttia osa-aikaisia. Samoin majoitus- ja ravitsemisalan toimialalla enemmistö alkaneista työsuhteista on ollut osa-aikaisia. Vuonna 2021 ravintola-alalla ja vähittäiskaupassa työskenteli 20 000 palkansaajaa nollatuntisopimuksilla.
Näissä tehtävissä työskentelevien palkansaajien työttömyysturvaan hallituksen työssäoloehdon euroistamisen yhteyteen sopimat etuusleikkaukset kohdistuvat.
”Uskooko hallitus, että pienituloisten etuuksien leikkaaminen synnyttää lisää kokoaikaista työtä? Vai mistä ihmiset löytävät lisätunteja ja kokoaikaistavat työsuhteensa, jos hakijoita kaivataan nimenomaan osa-aikatöihin”, PAMIn puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kysyy.
Hän pelkää, että työvoiman saatavuus saattaa päinvastoin heikentyä, jos euroistaminen toteutetaan esitetyllä tavalla.
Puolen kuukauden pulmat
Hallituksen esityksessä keskimääräinen päiväpalkka laskettaisiin jakamalla työssäoloehdon kertymiskuukausien palkka 21,5:lla eli kuukauden arkipäivien määrällä. Päiväpalkan pohjalta määritellään työttömyysetuuden suuruus.
Tätä 21,5 päivää käytettäisiin myös, kun työssäoloehtoa kartutetaan puolikkaalla kuukaudella. Yksinkertaistaen puolen kuukauden päiväpalkka saataisiin jakamalla puolen kuukauden tulo koko kuukauden päivillä. Tämä todennäköisesti laskee matalapalkkaisten epäsäännöllisesti työskentelevien palkansaajien työttömyysetuuksien tasoa nykyisestäkin tai jättäisi hänet käytännössä vaille ansio-osaa, vaikka onkin vakuuttanut itsensä.
PAM vaatiikin, että ansio-osalle määriteltäisiin minimi, jos työssäoloehtoa kartutetaan puolikkailla kuukausilla. Toinen vaihtoehto on, että työssäoloehdon tarkastelussa otettaisiin ensisijaisesti huomioon kokonaiset kuukaudet.
Samoin PAM vaatii, että euroistamisen yhteydessä tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistaisivat työttömyyskassoille peruspäivärahan maksamisen jäsenilleen. Tämä siksi, että tilanteesta uhkaa tulla sekava työntekijälle. Jos nimittäin työttömyyskassan jäsen jää työssäoloehdon täyttymisestä huolimatta ilman ansio-osaa, nykyisellään peruspäivärahan maksatus pysyy heidänkin tapauksessaan Kelassa.
”Arvioitua useamman vakuutetun ansioturva heikkenee. Muutos on perustavanlaatuinen ja vaikuttaa leikkaavasti lähivuosina erityisesti soviteltuun päivärahaan ”, PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto sanoo.
Helsingin esimerkki huolettaa
Hallitus toteaa esityksessään, että siihen liittyy epävarmuustekijöitä.
PAM onkin huolissaan siitä, että isoa työttömyysturvan uudistusta ollaan toteuttamassa erittäin puutteellisin tiedoin ja arvioin. Kysymys kuuluu, miksi näin tehdään, vaikka työttömyyskassoilla ja Kelalla on kattavat tilastot vakuutetuista, jotka olisi olleet käytettävissä.
PAMissa uskotaankin, että toteutuessaan esitetysti euroistamisen vaikutukset tulevat olemaan arvioita mittavammat.
Toinen vakava kysymys on, kuinka turvallista työssäoloehdon kertymisen kiinnittäminen maksettuihin palkkoihin ylipäätään on. Keväästä lähtien on seurattu Helsingin kaupungin palkanmaksun vaikeuksia. PAMin hoitamista jäsentensä erimielisyysasioista taas puolet liittyy palkkauksissa ilmenneisiin epäselvyyksiin.
”Voi kysyä, miten työssäoloehto määritellään esimerkiksi henkilölle, jolle maksetaan työehtosopimusmääräysten mukainen korvaus vasta jälkikäteen vuosikausien oikeusprosessin jälkeen”, Veirto kysyy.
Lisätietoja:
PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen puh 050 3780270
PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto puh 050 4657501
PAMin lausunto hallituksen esitykseen palkansaajan työssäoloehdon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (002).pdf
Koko: 0,46 MB Tyyppi: pdfPAMin lausunto hallituksen esitykseen palkansaajan työssäoloehdon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (002).pdf
Koko: 0,46 MB Tyyppi: pdfPalvelualojen ammattiliitto PAM ry on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ammattiliitto. PAMiin kuuluu noin 200 000 jäsentä, joista naisia on 80 prosenttia. Suurin osa PAMin jäsenistä työskentelee vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemisalalla, kiinteistöpalveluissa tai vartiointialalla. www.pam.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1