Prolaisten kokonaistyytyväisyys työelämään on parantunut noin 3 prosenttia vuoden 2015 jälkeen. Prolaisista 68 prosenttia oli tyytyväisiä työelämään vuonna 2017, kertoo Pron työmarkkinatutkimus. Paljonko siitä on kilpailukykysopimuksen ansiota, tutkija Petri Palmu?
Yritysten parantuneet taloudelliset olosuhteet ja parantunut työllisyystilanne selittävät tyytyväisyyden nousua työelämässä.
Pron jäsenten arvioiden mukaan tuotteiden ja palveluiden kysyntä lähti selvään nousutrendiin vuosien 2014 ja 2015 välillä ja saavutti kesällä 2017 vuoden 2012 tason. Työttömyyskassa Pron lukujen mukaan prolaisten työttömyys on vähentynyt yhtäjaksoisesti keväästä 2015 alkaen.
– Loogisesti lienee selvää, että kysynnän kasvu ei voi olla Sipilän hallituksen kikyn ansiota, tutkija Petri Palmu Prosta toteaa.
Kilpailukykysopimus, eli tuttujen kesken kiky, on ollut eri vaiheissa Sipilän hallituksen alusta vuoden 2015 kesästä alkaen. Tutkija Petri Palmu analysoi Pron kesällä 2017 tehdyn Pron työmarkkinatutkimuksen perusteella, miten kiky-prosessi on mahdollisesti vaikuttanut työelämään yksityissektorilla. Tutkimukseen vastasi noin 7 000 prolaista, jotka työskentelevät yrityksissä teollisuus-, rahoitus-, ict- ja viestintä sekä palvelualoilla.
Enemmän työllisiä, mutta ansiotaso jopa laskusuunnassa
Talouden parantuminen on lisännyt työllisyyttä, mutta uudet työpaikat eivät välttämättä ole kokoaikaisia. Rikkonaiset työsuhteet ja normaalia lyhyemmät työviikot ovat lisääntyneet Pron asiantuntijoiden ja esimiesten keskuudessa.
Tämä selittää osittain sitä, että Pron jäsenten keskiarvoansiotaso reaalisesti jopa laski vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015. Ainakaan vuoden 2017 alkupuolella ei ole merkkejä siitä, että työajat olisivat kokonaisuudessaan pidentyneet.
– Voi olla, että keskustelu työaikojen pidentämisestä on terävöittänyt asiantuntijoiden ja erityisesti esimiesten omaa työaikakontrollia, sillä ainakin ylipitkien työviikkojen ja harmaiden ylitöiden osuus näyttää hieman vähentyneen, arvioi tutkija Petri Palmu.
Pidettyjen lomien ja vapaiden määrän keskiarvo oli 2016 laskenut, mikä sekin kertoo uusista työsuhteista, joissa ei lomia ole vielä ehtinyt kertyä.
Kiky lisäsi koulutuspäiviä?
Iloinen havainto on myös se, että vuoden 2017 aikana Pron jäsenet kokevat, että heidän osaamiseensa on panostettu entistä enemmän. Moni yritys on käyttänyt kiky-päivän koulutukseen.
– Toivottavasti se näkyy jatkossa myös työnantajan kustantamien koulutuspäivien laskutrendin kääntymisenä positiiviseksi, koska tutkimuksen mukaan jäsenten osaamisen riittävyys nykyisten tehtävien hoitamiseen on alentunut, kertoo tutkija Palmu.
Työpaikkojen johtaminen ja toiminnan tehottomuus yhä isoja ongelmia
Ikävä kyllä tuottavuuden kannalta tärkeät johtaminen, ennakointikyky, palkkausjärjestelmät, työkuormitus, sählääminen ja työpaikoilla koettu reiluus ja oikeudenmukaisuus ovat vuoden 2017 aikana vähentyneet.
Myös vapaa- ja loma-ajan rauhoittaminen työasioilta onnistuu entistä huonommin sekä assistenttien että asiantuntijoiden työssä.
– Työt tulevat yhä enemmän vapaa-ajalle. Jäsenten todellinen työaika näyttää kokonaisuudessaan poikkeavan yhä enemmän ihanteellisesta, kertoo tutkija Palmu.
Kiky tiivisti rivejä ammattiyhdistystoiminnassa
Kiky-prosessi näkyy työpaikkojen työolosuhteita ja liiton toimintaa kartoittavissa tilastomittareissa. Jäsenten tyytyväisyys liiton toimintaan, luottamushenkilöjärjestelmään ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin ovat lisääntyneet selkeästi vuosien 2017 ja 2016 välillä.
Kokonaisuudessaan Pron jäsenten kokemuksissa tuottavuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat varsin keskinkertaisella tasolla.
– Optimisesti voi ajatella, että suomalaisissa organisaatioissa on valtavasti käyttämätöntä potentiaalia ja organisaation "sisäisen sivistyksen" kasvun mahdollisuuksia, tutkija Palmu summaa.
Koko uutisen voit lukea tästä, sektorianalyysit löydät tästä ja Pron tutkimuksista voit lukea tästä.
Lisätietoja
tutkija Petri Palmu
puh. 050 444 6390
Ammattiliitto Pro
[email protected]
Pro – yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista
Ammattiliitto Pron jäseniä ovat yksityisen sektorin koulutetut esimiehet ja asiantuntijat, alaan katsomatta.
Pro on suomalaisen työelämän ja työmarkkinoiden vahva ja vastuullinen vaikuttaja.
Pron perustehtävä on parantaa yksityisen sektorin jäsenten ja alalle kouluttautuvien, toimeentuloa eri elämäntilanteissa, hyvinvointia työssä ja vapaalla sekä kehittymis- ja työllistymismahdollisuuksia.
Ammattiliitto Pro on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n suurin yksityisalojen jäsenliitto.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1