Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa tehty pro gradu -tutkielma paljastaa, että investoinneissa riskien arvioinnin tulisi olla ennakoivampaa ja enemmän erillään varsinaisesta päätöksenteosta. Keskeistä onnistuneessa investointipäätöksessä on yhteistyö organisaation henkilökunnan kanssa ja eri organisaatioiden välillä, sekä johdon sitouttaminen.
Nykyään monet organisaatiot tehostavat toimintaansa investoimalla informaatioteknologiaan. Susanna Jääskeläinen tutki pro gradussaan, kuinka Suomen eri sote-organisaatiot toteuttivat riskien arvioinnin päätöksentekoprosessissa, joka liittyi asiakas- ja potilastietojärjestelmän (APTJ) hankintaan.
– Investointipäätöksentekoprosessiin vaikuttavat useat asiat. Myös riskien arvioinnin ja sen tulosten vaikuttavuus päätöksentekoon on tunnistettu. Siitä huolimatta IT-investointipäätöksentekoprosessin aikaista riskien arviointia ei ole juurikaan tutkittu aikaisemmin, Jääskeläinen kertoo.
Jääskeläisen tekemässä haastattelututkimuksessa selvisi, että sote-organisaatioissa investointipäätöksentekoprosessin aikana riskit tunnistettiin, mutta niitä arvioitiin pääasiassa keskusteluiden tai muiden laskelmien ja analyysien yhteydessä.
– Toisin sanoen riskien arviointia ei toteutettu erillisenä toimintona päätöksentekoprosessin aikana, eikä se noudattanut mitään riskien arvioinnille esiteltyä mallia tai menetelmää, joita näissä usein hyödynnetään, Jääskeläinen selventää.
Jääskeläisen tutkimuksen mukaan riskien analyysia tulisi tehdä yhteistyössä organisaation eri tasolla työskentelevien ihmisten kanssa. Yhteistyötä kannattaisi tehdä myös eri organisaatioiden välillä jo aikaisessa vaiheessa. Informaatioteknologiaan investoiminen vaatii myös organisaation johdolta laajaa ymmärrystä investoinnin vaikutuksista liike- ja muuhun toimintaan.
– Johdon sitoutuminen riskien arviointiin on suurissa hankinnoissa elintärkeää organisaation toiminnan kannalta, sillä johdolla on eniten vaikutusmahdollisuuksia organisaation operatiiviseen toimintaan ja muutoksen jalkauttamiseen, Jääskeläinen sanoo.
Jääskeläisen saamia tuloksia voidaan hyödyntää sekä julkisen että yksityisen sektorin suurissa tietojärjestelmähankinnoissa, kun laaditaan ohjeistusta investointipäätöksenteon aikaiselle riskien arvioinnille. Tulosten avulla tulevia julkisia järjestelmähankintoja ja siten myös julkisten varojen käyttöä voidaan hallita ja optimoida paremmin.
Tutkimuksessa haastateltiin kuutta APTJ-hankintaan kutsuttua sairaanhoitopiiriä. Parhaillaan käynnissä olevaa hankintaprosessia johtaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Kesällä 2017 julkaistussa hankintailmoituksessa APTJ-hankinnan arvoksi arvioitiin 90 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Täten se ylitti sekä kansallisen että EU-kynnysarvon, eli sitä voidaan pitää suurena hankintana.
Lisätietoja
Susanna Jääskeläinen, [email protected], 044 984 4578
Pro gradu -tutkielman ohjaaja, yliopistonopettaja Maritta Pirhonen, [email protected], 040 702 5207
Linkki pro gradu -tutkielmaan ”Riskien arviointi IT-investointipäätöksenteossa: tapaustutkimus asiakas- ja potilastietojärjestelmähankinnasta”: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201806153243. Toimeksiantaja: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (KSSHP)
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1