Kotimainen tutkimus osoittaa, että nimetön työnhaku voi olla tehokas keino rekrytointisyrjinnän vähentämiseen. Se auttaa hylkäämään hakijaan liittyvät ennakkokäsitykset ja keskittymään osaamiseen.
TEKSTI TUOMAS I. LEHTONEN KUVA ATTE MAKKONEN
Suomessa toteutettiin ensimmäistä kertaa tutkimus, jossa tarkastelun kohteena oli nimettömän rekrytointiprosessin vaikuttavuus. Tutkimuksessa arvioitiin Helsingin kaupungin vuonna 2020 toteuttaman anonyymin rekrytoinnin pilottikokeilun vaikutusta syrjintään sekä palkattujen menestymiseen työssä. Tutkimuksen toteuttivat Työn ja talouden tutkimus Labore ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus eli VATT. Yhtenä tutkimuksen rahoittajana toimi Ami-säätiö.
Hakemusten käsittelyvaiheessa työnantajan edustajat eivät saaneet tietoonsa hakijoiden henkilötietoja vaan ainoastaan hakijoiden osaamiseen, työkokemukseen ja koulutustaustaan liittyvää dataa.
Tutkimuksen tulokset tukivat anonymisointia
Laboren johtavan tutkijan Ohto Kannisen mukaan kansainväliset tutkimustulokset nimettömistä rekrytoinneista ovat olleet ristiriitaisia, mutta nyt saadut tulokset olivat anonymisointia tukevia.
– Tänä syksynä julkaisemamme tulokset viittaavat siihen, että anonyymi rekrytointi voi hyvin suunniteltuna toimia rekrytointisyrjintää ehkäisevänä työkaluna, ja että sillä voidaan edistää vastuullista rekrytointia ja monimuotoisuutta työpaikoilla, Kanninen sanoo.
Kokeilussa selvisi, että anonymisointi paransi mahdollisuutta päästä työhaastatteluun, jos hakijalla oli ulkomaalaisen kuuloinen nimi. Ulkomaalaistaustaiset myös työllistyivät paremmin, mutta naisten työllistymiseen tai heidän saamiinsa haastattelukutsuihin nimettömällä haulla ei tuntunut olevan vaikutuksia.
Kanninen painottaa, että nyt toteutetun tutkimuksen aineisto oli rajallinen, eikä sen pohjalta ole mahdollista tehdä kovin pitkälle vieviä johtopäätöksiä. Aihetta olisikin tärkeä tutkia lisää.
– Vastaava tutkimus tulisi toistaa merkittävästi laajemmalla aineistolla, jotta saisimme tarkemman kuvan siitä, kuinka anonymisoidusti palkatut menestyvät töissä. Lisäksi olisi tärkeä saada tietoa siitä, ketkä anonymisointia käyttävät, jos se on organisaatiossa vapaaehtoista. Kokeilu toteutettiin siten, että anonymisointi ei ollut valinnaista, Kanninen muistuttaa.
Visiona Pohjoismaiden parhaat työmarkkinat
Ami-säätiön ohjelmapäällikkönä työskentelevä Anna-Maija Aalto näkee, että nimetön rekrytointi edistää rekrytointien vastuullisuutta ja luo pohjaa monimuotoisille ja syrjimättömille työmarkkinoille. Erityisen tärkeää se on juuri pk-seudulla, missä vieraskielisen väestön osuus on jo viidennes ja kasvaa edelleen.
– Työmarkkinoiden monimuotoisuudella on suuri merkitys niin yhteiskunnan, yksilön kuin työyhteisöjenkin kannalta. Sen on tutkittu
lisäävän organisaatioiden innovatiivisuutta ja luovuutta sekä parantavan niiden taloudellista tulosta. Lisäksi se tukee yksilöiden integroitumista yhteiskuntaan, parantaa alueellista kilpailukykyä ja talouskasvua sekä poistaa työvoimapulaa, Aalto luettelee.
Hänen mielestään anonyymistä rekrytoinnista saadut tutkimustulokset herättelevät organisaatioita ja yksilöitäkin tutkimaan toimintatapojaan kriittisesti sekä ottamaan sosiaalista vastuuta.
Aallon mukaan jokainen työntekijä voi tukea moninaisuustyötä ja edistää syrjimätöntä toimintaa omassa työyhteisössään. Anonyymi rekrytointi on yksi monista työkaluista, jotka voivat havahduttaa tekemään syvempää itsereflektiota. Se auttaa näkemään toimintamalleihin sekä ajatteluun juurtunutta piilosyrjintää.
– Mitä paremmin tunnistamme ennakkokäsityksemme ja mitä vähemmän päästämme ne vaikuttamaan päätöksiimme ja toimintaamme, sitä vähemmän tarvitsemme tällaisia työkaluja.
Tutkimustieto on kuitenkin vahvistanut käytännön havainnot, joiden mukaan työmarkkinoilla tapahtuu syrjintää ja sen vuoksi menetämme kykyjä sekä kasvun mahdollisuuksia.
– Osaamiseen, kykyihin, pätevyyteen ja potentiaaliin keskittyminen on tietenkin ratkaisun avain, ja anonyymi rekrytointi voi auttaa meitä pääsemään tähän suuntaan, Aalto tiivistää.
Ami-säätiö edistää työmarkkinoiden muutosta kolmessa teemassa: osaaminen ja kohtaanto, moni-muotoiset työmarkkinat sekä työhyvinvointi ja työssä jaksaminen.
Tutkijat voivat hakea henkilökohtaista apurahaa kerran vuodessa.
Yhteisöt voivat hakea hankerahoitusta läpi vuoden tutkimukseen, uutta tietoa tuottaviin kokeiluihin tai uusien ratkaisujen kehittämiseen.
Artikkeli julkaistiin Content Housen tuottamassa kaupallisessa Energia & Vastuullisuus -julkaisussa, joka jaeltiin Helsingin Sanomien yhteydessä 31.1.2024.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1