Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Turvallisuus » Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöiden pesun turvallisuudessa parannettavaa

Tapaturmavakuutuskeskus

Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöiden pesun turvallisuudessa parannettavaa

Tiedote.
Julkaistu: 10.05.2013 klo 11:16
Julkaisija: Tapaturmavakuutuskeskus

Työpaikkakuolemantapausten teematutkinta - TOT 4/11

Kuorma-auton kuljettaja menehtyi hengitettyään raakatärpätin kuljettamiseen käytetyn säiliöauton säilöstä noussutta myrkyllistä höyryä. Työtapaturma tapahtui kesäkuussa 2011 Oulussa.

Tapaturmaa tutkimaan asetettu työpaikkaonnettomuuksien tutkintaryhmä tutki tapaturman sekä kolme muuta aiemmin sattunutta vaarallisten aineiden kuljetussäiliön pesussa tapahtunutta työtekijän tapaturmaista kuolemaa. Tutkituissa työpaikkatapaturmissa menehtyi yhteensä 4 työntekijää.

Tutkintaryhmä antaa tutkintaraportissa (TOT 4/11) suosituksia vaarallisten aineiden kuljetussäiliöiden pesun työturvallisuuden kehittämiseksi.

Tapaturmatekijät

Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) johdolla tutkittiin vuosina 1993-2011 yhteensä neljä vaarallisten aineiden kuljetussäiliöiden pesuun liittyvää työntekijän kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa. Tutkituissa tapaturmissa työntekijä menehtyi vaarallisen aineen liian korkeaan pitoisuuteen joko säiliötä pestessään tai mennessään säiliöön pesun jälkeen.

Kahdessa tutkitussa tapauksessa säiliöautonkuljettajat menehtyivät hengitettyään raakatärpätin kuljetukseen käytetyn säiliöauton säiliön pesussa avonaisesta luukusta noussutta myrkyllistä höyryä.

Yhdessä tutkitussa tapauksessa säiliöautonkuljettaja pesi säiliön rikkihapon jäämistä, jonka jälkeen hän laskeutui tikkaita säiliöön korjatakseen säiliön pohjaventtiilin. Säiliön syvimpään kohtaan, pohjaventtiilin kohdalle jäänyt rikkihappo syrjäytti hapen ja kuljettaja menetti tajuntansa välittömästi.

Kolmessa tutkitussa tapauksessa neljästä kuljettaja ei käyttänyt hengityssuojainta.

Yhdessä tapauksessa käytössä ollut säiliö tyhjennettiin tilaajayrityksessä voiteluöljystä typen paineen avulla. Säiliössä ei ollut typen käytön seurauksena happea. Tieto typen käytöstä ja siitä seuranneesta hapettomasta tilasta ei välittynyt autonkuljettajalle eikä säiliötä myöhemmin pesevälle työntekijälle. Säiliön pesua suorittanut työntekijä käytti liotinhöyryiltä suojaavaa hengityssuojainta, joka ei suojannut hapenpuutteelta. Säiliötä pessyt työntekijä menehtyi hapenpuutteeseen. Häntä pelastamaan laskeutuneet kaksi työntekijää menettivät myös tajuntansa, mutta heidät ehdittiin nostaa säiliöstä ylös ajoissa.

Miten vastaavat työtapaturmat olisi vältettävissä?

Tutkintaryhmä suosittaa tutkintaraportissa vastaavien tapaturmien välttämiseksi muun muassa:

• Työtehtävien ja työsuorituksien suunnittelussa on huomioitava työntekijöiden, muiden ihmisten sekä ympäristön turvallisuus. Yhteisillä työpaikoilla, joilla toimii eri yritysten työntekijöitä, on varmistuttava siitä, että kaikki huomioivat omaa toimintaansa suunnitellessaan myös muiden toiminnan ja tästä toiminnasta aiheutuvat riskit.

• Purku- ja lastauspaikan omistajan tulee huolehtia siitä, että paikan tekniset ratkaisut ovat turvallisia.

• Vaarallisten aineiden kuljetusten riskienarvioinnissa tulee kiinnittää huomiota kuljetuskaluston huoltoon liittyviin töihin. Huoltotyöt tulee suunnitella ja ohjeistaa yksiselitteisesti.

• Työnantajan tulee valvoa tarvittavien suojavälineiden, turvallisten työmenetelmien ja ohjeiden noudattamista. Ohjeiden vastaiseen toimintaan tulee puuttua välittömästi.

• Säiliöön sisälle mentäessä säiliön ulkopuolella tulisi olla varmistaja, jolla on yhteys säiliöön sisälle menevään henkilöön. Varmistajalla tulee olla myös säiliöön menemiseen tarvittavat suojaimet käytössään. Säiliöön menevällä työntekijällä pitäisi olla yllään köyteen kiinnitetyt valjaat, joilla hänet voidaan tarvittaessa nopeasti nostaa säiliöstä ylös.

• Tiedot säiliössä kuljetetusta aineesta ja säiliön tyhjennyksessä mahdollisesti käytetyistä aineista tulee siirtää auton mukana kirjallisesti säiliötä putsaamaan ryhtyvälle työntekijälle.

• Raakatärpättisäiliöt tulee pestä ammattitaitoisessa ja turvallisuus- ja ympäristöasiat varmuudella hallitsevassa pesuyrityksessä. Raakatärpättisäiliöitä ei tule pestä lastin purkupaikalla.

Tapaturmantutkintaraportti TOT 4/11

Lisätietoja antaa tutkintaryhmän työtä johtanut erikoistutkija Hannu Tarvainen, puhelin 040 516 9255, sähköposti: etunimi.sukunimi@tvl.fi

Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmä Suomessa

Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmä (TOT) tutkii useimmat Suomessa työpaikoilla sattuvat kuolemaan johtaneet työtapaturmat. TOT- tutkintajärjestelmä perustuu keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) väliseen sopimukseen. Tutkinnat aloitettiin vuonna 1985. Vuodesta 1998 lähtien tutkintaan on otettu myös yrittäjille ja itsenäisille ammatinharjoittajille yhteisellä työpaikalla sattuneet tapaukset (YTOT).

Kaikki valmiit tutkintaraportit, TOT- ja YTOT-raportit, löytyvät sivulta totti.tvl.fi Raportit ovat vapaasti hyödynnettävissä.

TOT-tutkintajärjestelmästä lisätietoja antavat:

johtaja Mika Tynkkynen, p. 040 771 1582, etunimi.sukunimi@tvl.fi

työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho, p. 0400 157 936, etunimi.sukunimi@tvl.fi

erikoistutkija Hannu Tarvainen, p. 040 516 9255, etunimi.sukunimi@tvl.fi

Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TVL

  • koordinoi lakisääteisen tapaturmavakuutuksen toimeenpanoa
  • tilastoi työtapaturmat ja ammattitaudit sekä analysoi niiden syyt ja seuraukset
  • kehittää lakisääteistä tapaturmavakuutusta ja sen toimeenpanojärjestelmää
  • edistää korvausjärjestelmän yhtenäisyyttä sekä eri osapuolien ja toimeenpanojärjestelmän yhteistyötä
  • tekee työtä työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisemiseksi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs