Kokoontumisrakennuksissa sattuu 80 vuosittaista paloa, hotelleissa reilu 40 paloa ja ravintoloissa reilu 30 paloa. Sprinklaaminen, henkilöstön nopea ja oikeaoppinen toiminta sekä syttymissyihin vaikuttaminen ovat keinoja henkilö- ja omaisuusvahinkojen vähentämiseksi.
Kokoontumis-, hotelli- ja ravintolapaloissa riskit ovat suuret, koska palopaikalla on monesti paljon ihmisiä. Asiakkaat eivät myöskään tunne tilaa kuten asuinrakennuksissa, minkä lisäksi alkoholilla saattaa olla toimintakykyä heikentävä vaikutus. Tulipalo voi kehittyä hengenvaaralliseksi jo muutamassa minuutissa, joten poistumisturvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota ennakolta. Vuokra- ja muun väliaikaisen henkilöstön käyttö voi tarkoittaa heikompaa tilojen tuntemusta ja turvallisuusosaamista.
”Riskiä voidaan pienentää sprinklaamalla sekä riittävän leveillä ja selkeästi merkityillä poistumisteillä”, toteaa Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa, ”Myös hätätilanteita varten koulutettu henkilöstö on arvokas resurssi”.
”Lauantai on odotetusti tulipalojen määrällä mitaten vilkkain päivä, mutta yllättäen tiistaisin sattuu yhtä paljon tulipaloja”, jatkaa Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Sami Häkkinen.
Sunnuntai ja maanantai ovat rauhallisimmat päivät ja silloin sattuu lukumääräisesti 70 % lauantain ja tiistain paloista. Torstai on yhtä vilkas kuin perjantaikin (n. 80 % la- ja ti-tasosta). Erot viikonpäivien välillä ovat kuitenkin suhteellisen vähäisiä. Eniten tulipaloja sattuu odotetusti illalla klo 19 - 22 välisenä aikana ja vähiten klo 01 - 05 välillä. Myös lounasaikaan näkyy pieni piikki palojen määrässä.
Suurin yksittäinen syy hotelli-, ravintola- ja kokoontumisrakennusten paloissa oli sähkölaitteiden viat, häiriöt tai huollon laiminlyönnit (25 %). Seuraavaksi eniten sattui koneen tai laitteen vikoja, häiriöitä ja huollon laiminlyöntejä (19 %). Tuhopoltot aiheuttivat 11 % paloista ja ruoanvalmistus 13 %. Muut syttymissyyt ovat merkitykseltään marginaalisempia.
”Tuhopolttoihin voidaan vaikuttaa valaistuksella, kamera- ja muulla valvonnalla sekä esimerkiksi yleisellä siistiydellä”, neuvoo koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa. ”Sähkölaitteissa ja koneissa paloja ehkäisee parhaiten valvotulla käytöllä ja vioittuneiden tai puutteellisesti toimivien laitteiden välittömällä korjaamisella tai käytöstä poistamisella”, lisää kehittämispäällikkö Sami Häkkinen.
Lisätietoja antaa:
Pasi Uurasmaa
koulutuspäällikkö
Suomen Palopäällystöliitto
[email protected]
040 560 2112
Sami Häkkinen
kehittämispäällikkö
Suomen Palopäällystöliitto
[email protected]
040 549 2112
Suomen Palopäällystöliitto — Finlands Brandbefälsförbund ry on vuonna 1932 perustettu valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on kohottaa jäsenistön ammattiosaamista sekä edistää ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta estää onnettomuuden jo ennalta ja toimia oikein erilaisissa vaaratilanteissa. Palopäällystöliitolla ei ole ammatilliseen edunvalvontaan liittyviä tehtäviä. Sen sijaan turvallisuuden edistäminen on tärkein tehtävämme.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1