Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Turvallisuus » Ilotulituksista taivaalle noin 10 tonnia metalleja

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Ilotulituksista taivaalle noin 10 tonnia metalleja

Tiedote.
Julkaistu: 31.12.2014 klo 09:36
Julkaisija: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Vuoden vaihtuessa Suomen taivaalle ammuttavien ilotulitteiden massa on arviolta noin 300 000 kiloa, josta noin 10 000 kiloa on erilaisia metalleja. Ilotulitusten pienhiukkaspäästöt heikentävät ilmanlaatua tilapäisesti erityisesti paikoilla, joissa ilotulitteita käytetään paljon. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) arvioi kuitenkin, ettei ilotulitteista aiheudu merkittäviä terveyshaittoja. Ympäristölle haitat ovat merkittävämpiä.

 

- Ilotulitteiden värikkäistä leimahduksista syntyvät reaktiotuotteet  ja ilotulitteiden sisältämät metallit laskeutuvat kaikki alas maahan ja vesiin. Tällaisten kemikaalien levittäminen ympäristöön ei tietenkään ole suotavaa. Näiden päästöjen vaikutuksia on tutkittu aika vähän. Selvää kuitenkin on, että ilman laatu heikkenee ja laskeumat kasvavat merkittävästi muutaman tunnin ajaksi vuoden vaihtuessa paikoissa, joissa raketteja ammutaan paljon, johtaja Esa Nikunen Tukesista kertoo.  Astmaatikkojen ja muiden hengitysvaikeuksista kärsivien kannattaa välttää tällaisia paikkoja vuoden vaihtuessa.

 

Nikunen kertoo, että ilotulitteita käytettäessä ilman pienhiukkasten pitoisuudet kasvavat lyhytaikaisesti, mistä voi aiheutua terveyshaittoja. Helsingin Kallion mittauspaikalla on useasti mitattu koko vuoden korkeimmat pienhiukkasten pitoisuudet vuoden ensimmäisen tunnin aikana, esimerkiksi vuoden 2011 mittauksessa 70 mikrogrammaa kuutiometrillä. Pitoisuudet ylittävät hetkellisesti Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvon 10 mikrogrammaa kuutiometrillä moninkertaisesti. Eniten hiukkasissa on kaliumia, joka on mustaruudin komponentti.

 

Ilotulittajien tulee muistaa myös korjata jälkensä huolellisesti, sillä ympäristön roskaantuminen on yksi ilotulittamisen haitoista.

  

Ilotulitteiden väriloiston taustalla erilaisia aineita

 

Rakettien aikaansaama väriloisto perustuu metallisuolojen kuumetuessaan lähettämään valoon. Punaista saadaan strontiumista tai litiumista, vihreää bariumista, violettia strontiumia ja kuparia sekoittamalla, oranssia kalsiumista, keltaista natriumista, sinistä kuparista, hopeaa alumiinista, titaanista tai magnesiumista. Ilotulitteiden säihke on metallihippusten ansiota.

 

- Raketeissa on myös aina ruutia, joka koostuu rikistä, hiilestä ja kaliumnitraatista. Toinen käytetty räjähdysaine on ns. flash-massa, joka on alumiinin ja kaliumperkloraatin seos. Se on ruutia voimakkaampi räjähdysaine ja saa siksi aikaan kirkkaan leimahduksen ja kovan pamauksen, Nikunen sanoo.

 

Tukesin Räjähteet ja painelaitteet –ryhmä vastaa ilotulitteiden markkinavalvonnasta. Tukesin Kemikaalituotevalvontayksikkö valvoo kemikaaliturvallisuutta, osallistuu kemikaalilainsäädännön    kehittämiseen ja edistää kemikaalien turvallista käyttöä muun muassa viestimällä kemikaalien terveys-  ja ympäristöhaitoista.

 

Lisätietoja: Esa Nikunen, johtaja, kemikaalituotevalvonta, puh. 029 5052 107.

etunimi.sukunimi@tukes.fi

 

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo ja edistää teknistä  turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta sekä kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuutta Suomessa. Tavoitteenamme on turvallinen, luotettava ja ekologisesti kestävä yhteiskunta.

Valvomme toimialojemme tuotteita, palveluita ja tuotantojärjestelmiä ja toimeenpanemme niihin liittyvää lainsäädäntöä.  Toimintamme tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä.

Seuraa Tukesia somessa:

Twitter: @tukesinfo

Facebook: turvallisuusjakemikaalivirasto

LinkedIn: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Instragram: @tukesinfo

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs