Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Vieraslajit hopearuutana ja mustatäplätokko luokiteltiin haitallisiksi

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Vieraslajit hopearuutana ja mustatäplätokko luokiteltiin haitallisiksi

Tiedote.
Julkaistu: 27.11.2014 klo 12:27
Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Vieraslajiasioiden neuvottelukunta on muuttanut hopearuutanan ja mustatäplätokon vieraslajiluokituksen haitalliseksi. Ne uhkaavat alkuperäislajeja ja runsastuttuaan voivat aiheuttaa ekosysteemitason muutoksia vesiympäristöissä.

Ensimmäiset yksilöt lajeista havaittiin Suomessa vuonna 2005, ja vielä kansallista vieraslajistrategiaa luotaessa vuonna 2010 havaintoja oli vain muutamista paikoista. Siksi hopearuutana ja mustatäplätokko sijoitettiin ensin luokkaan tarkkailtavat tai paikallisesti haitalliset. Sittemmin lajit ovat levittäytyneet laajemmalle, ja niiden tiheydet ovat paikoin niin suuria, että alkuperäislajit ovat joutuneet ahtaalle. Myös muualla maailmassa ne ovat paikoin runsastuneet valtalajeiksi, mikä on johtanut muutoksiin vesiympäristössä ja alkuperäislajien runsaudessa.

Rehevöityneissäkin vesissä viihtyvä hopearuutana runsastuu uusissa elinpaikoissa tehokkaasti, koska naaraat voivat lisääntyä kloonaamalla ilman oman lajin koiraita. Paikoin hopearuutana myös risteytyy ruutanan kanssa. Lampien talvisesta happikadostakin selviytyvä hopearuutana on tehokas ravintovarojen käyttäjä, mikä voi heikentää muiden eliöiden elinolosuhteita ja jopa pienvesien linnustoa. Reittivesiin päästessään hopearuutana voi vallata suuren osan vesistöistämme ja aiheuttaa radikaaleja muutoksia ainakin pienvesien ekosysteemeissä.

Nopeasti runsastunutta mustatäplätokkoa on tavattu meillä vilkkaiden satamien läheisyydestä. Se on jo muodostanut tiheitä esiintymiä ja vakiinnuttuaan alkanut levittäytyä ympäröivälle alueelle. Mustatäplätokko kutee useita kertoja kesässä, ja pesäkoloaan puolustava koiras pyrkii häätämään muut kivenkoloissa elävät kalat. Alkuperäislajimme mustatokko on ensimmäisenä joutunut väistymään paikoilta, joissa vieraslajia esiintyy runsaasti.

Mustatäplätokko on potentiaalisena mädin ja poikasten syöjänä uhka myös sisävesien kalastolle, jos se pääsee esimerkiksi Saimaan kanavan kautta Vuoksen vesistöön. Uhanalaisten lohikalojenkaan mäti ei ole siltä turvassa. Eteläisellä Itämerellä mustatäplätokon runsastuminen on aiheuttanut muutoksia pohjaeläimistössä ja ravintoketjussa.

Vieraslajien levittäminen estettävä – pyynnillä voidaan lieventää haittoja

Hopearuutanan ja mustatäplätokon siirtäminen uusille alueille on kiellettyä, ja niiden levittäminen on estettävä tiedottamalla niiden vaaroista. Uusissa ympäristöissä vierailla lajeilla ei useinkaan ole riittävästi vihollisia, loisia tai sairauksia, jotta lisääntyvä kanta pysyisi kurissa, ja tällöin alkuperäiset lajit monesti joutuvat kärsimään. Lajien leviämistä ja niiden aiheuttamia haittoja voidaan vähentää niihin kohdistuvalla tehokkaalla kalastuksella.

Esimerkiksi Salossa hopearuutanan valtaamien altaiden tehokalastuksella onnistuttiin kohentamaan vedenlaatua, linnuston elinoloja ja muiden kalojen kasvua. Tähän tarvittiin satojen kalakilojen poistoa hehtaaria kohti. Puolan, Tanskan, Latvian ja Liettuan rannikoilla, minne mustatäplätokko levittäytyi ihmisen avustuksella aiemmin kuin meille, sitä kalastetaan ammattimaisesti jo kymmeniä tonneja vuodessa. Myös monet kalansyöjät, kuten merimetso, ovat alkaneet hyödyntää sitä siellä ravintonaan.

Vieraslajihavainnoista on vieraslajien seurannalle ja tutkimukselle hyötyä ja niistä kannattaa ilmoittaa nettilomakkeella:
- kaloista osoitteessa http://riistakala.info/vieraslajit/
- muistakin vieraslajeista vieraslajiportaalissa vieraslajit.fi, missä myös vieraslajeista kertyvää tietoa on laajemmin saatavilla.

Vieraslajiasioiden neuvottelukunta

Kuva hopearuutanasta  
Kuva mustatäplätokosta

Lisätietoja: erikoistutkija Lauri Urho, puh. 0295 327 258 tai 0400 143 049, lauri.urho@rktl.fi

 

RKTL yhdistyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Metsäntutkimuslaitos Metlan ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi, www.luonnonvarakeskus.fi

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs