Tuoreiden ylioppilaiden välivuosikäytäntö on yleistynyt. Osa jää vapaaehtoisesti miettimään oikeaa alaansa, tai osa ei pääse opiskelemaan haluamaansa paikkaan. Taloudellisen tiedotustoimiston tilaama Nuorten tulevaisuusraportti 2017 kertoo, että tytöistä 38 % ja kaikista ylioppilaista 29 % aikoo pitää välivuoden. Tilastokeskuksen mukaan peräti 66,7 % ylioppilaista ei vuonna 2014 sijoittunut välittömästi jatko-opintoihin.
Motivaatio tärkeää lukio-opinnoista jatkoon sijoittumisessa
Lukion jälkeinen siirtymä on monelle hyvin kuormittava, sillä opiskelupaikan saaminen halutusta opinahjosta ei ole ollenkaan varmaa. – Hyvä koulumenestys ja suoriutuminen eivät pelkästään riitä, sillä myös motivaatiolla ja hyvinvoinnilla on merkitystä, Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkijatohtori Kati Vasalampi kertoo.
– Sisäinen motivaatio siirtymävaiheessa saa nuoren keskittymään ja työskentelemään koulutuksellisten tavoitteidensa saavuttamiseksi, vaikka työskentely ei aina olisikaan helppoa ja mukavaa. Se onkin erityisen tärkeä sellaisissa koulutustavoitteissa, joissa hyviin tuloksiin voidaan päästä vain pitkäjänteisellä työllä, Vasalampi pohtii.
Myös kouluhyvinvoinnilla on merkitystä. Vasalampi havaitsi tutkimuksessaan, että koulu-uupumus lukiossa lisäsi erityisesti tytöillä todennäköisyyttä opintojen viivästymiseen ja alhaisiin koulutustavoitteisiin lukion jälkeen. Sitä vastoin tytöt, jotka olivat sisäisesti motivoituneita ja innostuneita lukiosta, saivat myös todennäköisemmin jatkokoulutuspaikan heti lukion jälkeen.
– Koulu-uupuneen nuoren voi olla vaikea motivoitua kilpailemaan opiskelupaikasta ja uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa, Vasalampi toteaa.
Nuoret toimivat omalta kannaltaan järkevästi
Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkijat Päivi Vuorinen-Lampila ja Maarit Virolainen ovat selvittäneet nuorten urapolkuja. He eivät ole välivuosista huolissaan, vaan ymmärtävät ylioppilaiden ratkaisuja. Nämä toimivat järkevästi omaa tulevaisuuttaan silmälläpitäen.
– Sisäänpääsy on melkoinen viidakko. Pystytäänkö nuoria ohjaamaan valinnoissa tarpeeksi, Virolainen kysyy. Nykyisin yliopistojen tutkinto-ohjelmat ovat sisällöltään tosin joustavia, mutta niiden vaihtaminen karahtaa usein soveltuvuus- tai valintakokeeseen. Hakemisen pitäisi osua kerralla nappiin.
Ensikertalaiskiintiö ei vaikuta toivotusti
Myös opintopaikkojen osittainen jyvittäminen ensikertalaisille näkyy tilastoissa. Monet taktikoivat ja jättävät ottamatta paikan, ettei ensikertalaisen hakijan etu menisi. Kun lisäksi työmarkkinatuen ehto on osallistuminen opiskelupaikan hakuun, nuoret taktikoivat hakemalla paikkaa, jota eivät usko saavansa.
Ensikertalaiskiintiö tuli voimaan vuonna 2016. Maan hallitus haluaa sillä saada nuoret nopeammin työelämään. Tosiasiassa kiintiö on lisännyt välivuosien suosiota. – Tällaiset korkean tason koulutuspoliittiset päätökset harvoin onnistuvat. Tulos on juuri päinvastainen, kuin mitä tavoiteltiin, Vuorinen-Lampila sanoo. – Se osoittaa, kuinka tietämättömiä käytännöstä päättäjät ovat.
– On lisäksi ristiriitaista, kun julkisuudessa korostetaan uran vaihtamisen mahdollisuutta vielä vanhemmallakin iällä, niin ylioppilaiden pitäisi pystyä tekemään tulevan elämänsä tärkein valinta melko ohuella tiedolla, Vuorinen-Lampila jatkaa.
Mahdollisuuksia löytyy – avoimen kautta pääsee eteenpäin
Yhteiskunnassa on nykyisin paljon mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja pärjätä välivuoden aikana.– Työ, opiskelu, harrastaminen, kaikki on hyväksi. Niistä saa kokemuksia ja tukea valintoihin. Elämänhallinta ja säännöllinen päivärytmi tukevat opintojen aloittamisessa, Virolainen muistuttaa välivuoden pitäjiä.
Avoin yliopisto on myös kätevä paikka miettiä sopivaa alaa. Osallistuminen avoimeen korkeakouluopetukseen on yksilöllinen, joustava ja edullinen tapa saada kokemusta kiinnostuksen kohteista. Samalla parantuvat valmiudet valintatilanteissa ja opiskelupaikan varmistuttua opinnot on mahdollista käyttää osaksi korkeakouluopintoja.
– Avoimia korkeakouluopintoja on mahdollista suorittaa verkossa tai kontaktiopetuksena niin yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, kesäyliopistoissa kuin kansanopistoissa, Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen luettelee.
– Tutkintotavoitteisesti avoimessa yliopistossa opiskelee merkittävä määrä, satoja opiskelijoita, Lerkkanen kertoo. Tänä vuonna avoimen väylän kautta hyväksyttiin 78 opiskelijaa. Hakijoita oli 205. Vuonna 2016 hakijoita oli 151 ja hyväksyttyjä 46.
Lisätietoja:
Jukka Lerkkanen, puh. 0400 249 643, [email protected]
Kati Vasalampi, puh. +358408054126, [email protected]
Maarit Virolainen, puh. +358 40 805 4286, [email protected]
Päivi Vuorinen-Lampila, puh. +358 50 428 0801, [email protected]
Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suosituimmista ja tuloksellisimmista yliopistoista. Painoalamme ovat oppiminen ja opetus, luonnontieteet, kielet ja kulttuuri, liikunta ja informaatioteknologia. Olemme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Akateemiseen yhteisöömme kuuluu 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa 90 maasta, 20 000 aikuisopiskelijaa ja 2 500 työntekijää. Lisätietoja: [email protected] www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1