Väitös
Pe 3.11.2017 klo 12.00, Jyväskylän yliopisto, Ruusupuisto, RUUD104, Helena-sali
KM Kati Vapalahden kasvatustieteen väitöskirjan “Yhteisöllinen argumentointi sosionomikoulutuksessa avoimia ongelmia ratkottaessa (Collaborative argumentation when solving open-ended problems in an education of degree program of social services)” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Juha Hämäläimen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Miika Marttunen (Jyväskylän yliopisto).
Sosiaalialan työn arjessa etsitään ratkaisuja ongelmiin, jotka ovat monimutkaisia ja usein myös ennakoimattomia. Niiden ratkaisemisessa on huomioitava useita näkökulmia ja punnittava erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Ammattilaisen tulee myös auttaa asiakasta ilmaisemaan oma näkemyksensä ja näin tukea hänen osallisuuttaan omassa elämässä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Sosiaalialan koulutuksessa on varmistettava, että opiskelijat pääsevät harjoittelemaan aitojen ongelmien ratkaisemista ja siinä tarvittavia argumentointitaitoja.
Monipuoliset opetusmenetelmät tukevat rakentavaa vuorovaikutusta
Tutkimuksessa sosionomiopiskelijoiden vuorovaikutusta ongelmanratkaisutilanteessa pyrittiin tukemaan päihdetyön opetuksessa kirjoitustehtävien, kasvokkain ja verkko-oppimisympäristössä toteutettujen roolipelien sekä draamatyöskentelyn avulla. Luento-opetus tarjosi tietoa, joka auttoi opiskelijoita perustelemaan näkökantojaan laajasti. Sen yhdistäminen verkkoroolipeliin ja draamatyöskentelyyn edisti syvempää argumentointia. Opiskelijat siis esittivät perusteluketjuja eli perusteluja omille perusteluilleen.
Vertailtaessa kasvokkain ja verkko-oppimisympäristössä toteutettuja roolipelikeskusteluja ilmeni, että kasvokkain toteutetut keskustelut sisälsivät enemmän yhteiseen ratkaisuun pääsemistä edistäviä ilmauksia. Verkkokeskustelut taas sisälsivät enemmän perusteluja. Niissä oli myös enemmän kysymyksiä, mikä edisti hyvää näkökantojen perustelemista.
Ongelmien ratkaisemista täytyy harjoitella
Sosiaalialalla kohdattavien ongelmien ratkaiseminen on vaikeaa. Vain pieni osa opiskelijoiden taidoista kehittyi opetuskokeilun aikana. Siksi tätä tulisi harjoitella tuetusti ja vaiheittain niin, että opiskelijat oppivat arvioimaan ratkaisujaan kriittisesti. Sosiaalialan koulutuksessa opetusasenteilla ja pedagogisilla menetelmillä on tärkeä merkitys ammatillisen osaamisen kehittymisessä. Voidaan olettaa, että jos koulutus perustuu yhteisöllisen argumentoinnin ja dialogin periaatteille, siirtyvät nämä paremmin myös käytännön työhön. Tämä varmistaa eettisesti kestävää sosiaalialan työtä, joka puolestaan edistää kansalaisten hyvinvointia.
Sosiaalialan vuorovaikutus on osittain siirtynyt digitaalisiin ympäristöihin. Siksi tarvitaan yhteisöllisen argumentoinnin harjoittelua niin kasvokkaisissa kuin digitaalisissakin vuorovaikutusympäristöissä, jotta niiden erityispiirteet voidaan ymmärtää.
Tutkimuksessa järjestettiin kaksi opetuskokeilua sosionomikoulutuksen päihdetyön opetuksessa, joissa harjoiteltiin yhteisöllistä argumentointia ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemista. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhteisöllisen argumentoinnin ja ongelmanratkaisun piirteitä verkko- ja lähioppimisympäristöissä ja oppimisympäristöjä yhdistellen. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin tutkimustulosten perusteella mallinnus yhteisöllisen argumentoinnin ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen harjoitteluun. Tätä mallinnusta on mahdollista soveltaa aloille, joissa ollaan monimutkaisten ongelmien kanssa tekemisissä.
Lisätietoja:
Kati Vapalahti, puh. 059 4654511, [email protected]
Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, puh. 040 8054483, [email protected]
Kati Vapalahti kirjoitti ylioppilaaksi Lappeenrannan Lyseon lukiosta vuonna 1988. Hän valmistui Suomen Nuoriso-opistosta nuorisotoiminnan ohjaajaksi vuonna 1991 ja Jyväskylän yliopistosta kasvatustieteiden maisteriksi vuonna 2005. Valmistuttuaan nuorisotoiminnan ohjaajaksi hän työskenteli Mikkelin kaupungilla nuorisotyössä, ja valmistuttuaan kasvatustieteiden maisteriksi hän siirtyi silloisen Mikkelin ammattikorkeakoulun ja nykyisen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun palvelukseen, missä hän työskentelee edelleen Sosiaali- ja terveysalan koulutusyksikössä lehtorina. Vuosina 2007–2009 hän työskenteli tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa COALITION-hankkeessa.
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 593 Jyväskylä 2017, ISSN 0075-4625; 593; ISBN 978-951-39-7201-1 (nid.), ISBN 978-951-39-7202-8 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisu-yksiköstä, puh. 040 805 3825, [email protected]
Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1