Kotiin vietyjen hoivapalveluiden tuottaminen edellyttää joustavia palvelurakenteita ja asiakkaiden yksilöllisiä ja hänen omiin tarpeisiinsa perustuvia hoivakumppanuuksia. Hoivayrittäjän moraalinen vapaus on avain tässä onnistumiseen.
VTM, KTM Soili Vento tutki yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan yrittäjän vapautta hoivapalveluissa, joita viedään asiakkaan kotiin.
– Negatiivisessa vapaudessa oleellista on se alue, jossa yrittäjä voi toimia muiden siihen puuttumatta. Hoivayrittäjien kohdalla tämä tarkoitti elinkeinovapautta ja vapautumista palkkatyöstä, Vento sanoo.
Vennon tekemä tutkimus paljastaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialan rajoituksista huolimatta yrittäjänä koetaan palkkatyötä enemmän positiivista vapautta itsensä toteuttamisen. avulla.
– Vapauden saavuttaminen ei kuitenkaan toteudu itsestään yrittäjyydessä, vaan se edellyttää yrittäjältä tietoisuutta niistä päämääristä, joita hän yrittäjyydelleen asettaa, Vento huomauttaa.
Kilpailuttaminen haastaa moraalisen vapauden
Vennon keräämän tutkimusaineiston perusteella moraalinen vapaus rakentuu palveluidentiteetin avulla. Tällöin asiakkaiden tarpeet on omaksuttu yritystoimintaa ohjaaviksi periaatteiksi. Moraalisesti vapaa hoivayrittäjä pystyy tekemään arvostamiaan valintoja ja määrittelemään moraalisesti hyväksyttävän toiminnan rajat.
– Moraalinen vapaus ilmeni valintoina tilanteissa, joissa yrittäjät tekivät moraalisia arvioita päätöstensä perustaksi. Tällöin yrittäjän toiminnan perusteena ei ole vain se, mitä laki tai muu taho edellyttää, Vento sanoo.
Hoivamarkkinoilla toimimiseen liittyviä riskejä Vento analysoi alan poliittiseen ohjaukseen liittyvien epävarmuustekijöiden avulla.
– Hoivamarkkinoilla palveluntuottajat toimivat kukin omista lähtökohdistaan ja arvoistaan käsin. Valmisteilla olevan sote-uudistuksen keskeisiä kysymyksiä ovat hoivan kilpailuttaminen ja asiakkaan valinnanvapaus. Kilpailuttaminen haastaa palvelun tuottajat pohtimaan aidosti moraalisina pitämiään vaihtoehtoja. Asiakkaan kilpailuttama hoiva näyttäisi edistävän moraalisen vapauden toteutumista yrittäjyydessä, Vento kertoo.
Kotihoidon palveluiden kehittämisessä voitaisiinkin hyödyntää Vennon tutkimuksen tuloksia.
– Tutkimukseni perusteella kotiin vietyjen hoivapalveluiden tuottaminen edellyttää joustavia palvelurakenteita ja asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia hoivakumppanuuksia. Väitöstutkimukseni tuo esiin keinoja, joilla tähän voidaan päästä, Vento sanoo.
Tutkimustulokset perustuvat viidentoista yrittäjän haastatteluihin, joista seitsemän toimi yrittäjinä kolmessa suomalaisessa franchisingketjussa.
Valtiotieteiden maisterin ja kauppatieteiden maisterin Soili Vennon yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "Yrittäjän vapaus hoivapalveluissa: Tutkimus hoivayrittäjien praktisesta vapaudesta" tarkastustilaisuus pidetään 29.6.2018 klo 12 alkaen Agoran auditorio 2:ssa. Vastaväittäjänä professori Sari Rissanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Teppo Kröger (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Soili Vento valmistui valtiotieteiden maisteriksi (sosiaalityö) ja yhteiskuntatieteellisten aineiden opettajaksi vuonna 1998 Helsingin yliopistosta ja kauppatieteiden maisteriksi (yrittäjyys) vuonna 2007 Jyväskylän yliopistosta. Hän on työskennellyt vuodesta 1994 lähtien opettajana Laurea-ammattikorkeakoulussa. Lehtorin työssään hän on tutkinut ja kehittänyt sosiaali- ja terveysalan yritysten palveluja erilaisissa projekteissa viimeisen viidentoista vuoden ajan. Nykyisessä tehtävässä Vento toimii Entresote-hankkeen projektipäällikkönä.
Lisätietoja:
Soili Vento, puh. 040 700 7379, [email protected]
tiedottaja Anitta Kananen [email protected], puh. +358 40 805 4142
Julkaisun tiedot:
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, psychology and Social Research 602, URN:ISBN:978-951-39-7479-4, ISBN 978-951-39-7479-4 (PDF), ISBN 978-951-39-7478-7 (nid.)
ISSN 0075-4625. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7479-4
Kirja on saatavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä (040 805 3825, [email protected])
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1