Kokoukset koskettavat kaikkia, mutta miksi? Kokoukset ovat usein itsestään selvä rutiini, joita ei pysähdytä miettimään tai kyseenalaistamaan edes silloin, kun ne eivät miellytä osallistujia. Organisoitumisen kannalta kokous on kuitenkin viestinnällisenä käytänteenä välttämättömyys.
Tomi Laapotti tarkastelee väitöskirjassaan vuorovaikutusta sairaalajohtoryhmien kokouksissa. Tavoitteena on kuvata vuorovaikutusta ja jäsentää sen rakenteita johtoryhmäkokouksissa ja ymmärtää näiden kokousten merkitystä johtoryhmien jäsenille sekä sairaalaorganisaatiolle.
Laapotin tutkimus osoittaa, että sairaalajohtoryhmäkokoukset ovat vahvasti tiedonjakamiseen keskittyneitä. Lisäksi kokousvuorovaikutus mukailee organisaatiorakenteita, kuten vastuualuerajoja ja hierarkioita. Tämä voi myös rajoittaa vuorovaikutusta.
– Osallistujat kokivat ilmapiirin avoimeksi ja heillä oli kokemus keskustelevista kokouksista. Vuorovaikutuksen tarkastelu kuitenkin osoitti, että valtaosa keskusteluista on kahdenkeskisiä puheenjohtajan ja yhden osallistujan välillä. Organisaatiorakenteet ohjaavat vuorovaikutusta ja aina sitä ei tiedosteta, Laapotti huomauttaa.
Kokouksissa muodostetaan Laapotin tutkimuksen mukaan kuvaa organisaatiosta ja asemoidutaan itse osaksi organisaatiota. Kokousten merkitys on siten paljon laajempi kuin pelkkä tehtävätavoitteiden saavuttaminen.
– Kokousten merkityksen kuvattiin olevan ”ison kuvan muodostamisessa”, jolloin organisaatio tulee todelliseksi myös oman arkityön ulkopuolella. Samalla rakennetaan kuulumisen tunnetta suhteessa organisaatioon, johtoryhmään tai omaan vastuu- tai toimialueeseen, Laapotti kertoo.
Kokoukset laittavat ihmiset puhumaan monella eri suulla
”Iso kuva” organisaatiosta muodostuu vuorovaikutuksessa sekä osallistujien että organisaation – tai sen johdon – lähtökohdista.
– Sairaalajohtoryhmäkokouksissa osallistujat edustavat esimerkiksi vastuualuettaan, ammattikuntaansa tai työntekijöitä. Kokouksissa puhutaan siis usein jonkun muun kuin oman itsen puolesta, Laapotti havainnollistaa.
Laapotin tutkimustulosten mukaan kokouksissa puhutaan myös kokousten puolesta: kokous laittaa ihmiset puhumaan tietyllä tavalla, esimerkiksi käsittelemään kaikille tuttua asiaa uutena. Toisaalta ihmiset myös laittavat kokouksen puhumaan, kun kokousmuistioiden kautta virallistetaan niissä käsiteltyjä asioita.
Toistuvuutensa ja muodollisuutensa vuoksi kokoukset ovatkin erityisen tärkeitä, kun muodostetaan merkityksiä siitä, ”millainen sairaala me olemme”.
– Siihen nähden, että ”näin pidät hyvän kokouksen” -tyyppisiä oppaita on kirjoitettu sadoittain, kokouksissa tuntuu olevan jatkuvasti yllättävän paljon valittamista. On tärkeää nähdä tavanomaisen merkittävyys ja pyrkiä ymmärtämään, että kokoukset tuottavat organisaatiota, ei päinvastoin. Kokoukset ovat paljon muutakin kuin tekniikkaa, Laapotti summaa.
Filosofian maisteri Tomi Laapotin viestinnän väitöskirjan "Vuorovaikutus sairaalajohtoryhmien kokouksissa" tarkastustilaisuus pidetään 27.10.2018 klo 12–15 salissa S212. Vastaväittäjänä vanhempi yliopistonlehtori, dosentti Pekka Pälli (Aalto yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, FT Leena Mikkola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Lisätiedot:
Tomi Laapotti
[email protected]
044 283 1199
Tiedottaja Sari Laapotti
[email protected]
040 805 3575
Tomi Laapotti kirjoitti ylioppilaaksi Cygnaeus-lukiosta keväällä 2002. Hän valmistui tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta vuonna 2007 ja vuonna 2011 filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan puheviestintä. Tohtoriopintojen ohessa Laapotti on opettanut Jyväskylän, Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa. Tutkimustyötä ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitos (ent. viestintätieteiden laitos), Kunnallisalan kehittämissäätiö ja Työsuojelurahasto. Väitöstutkimuksen aineisto kerättiin osana Sairaalatyöyhteisön työhyvinvointia edistävät vuorovaikutuskäytänteet -tutkimushanketta (TSR112304). Tällä hetkellä Laapotti työskentelee apurahatutkijana Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella.
Julkaisutiedot:
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerolla 29, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7578-4 (PDF), se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7578-4.
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1